2166 osumaa
Sosiaalihuollon osuus on jopa kolmasosa iäkkään eteisvärinäpotilaan kustannuksista vuoden kuluessa vakavasta komplikaatiosta.
Omamittauksista ei ole hyötyä hoitotasapainon kannalta diabeetikoille, joilla ei ole käytössään insuliinihoitoa.
Chat-palvelussa lääkäriltä vaaditaan terävää kynää, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.
Turha ihmiskeskeisyys kannattaa unohtaa, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Digitaalisia ratkaisuja varten perustetaan SoteDigi Oy.
Aivovammojen diagnostiikka ja kuntoutus ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Vakuutusyhtiön ja hoitavan lääkärin näkemykset ei ole aina samoja.
Jaettu kokemus tuo kummasti lohtua, kirjoittaa Ulla Järvi.
Kaksivuotinen hanke on vakinaistettu. Tärkeää on ollut myös vähentää potilaiden leimautumista.
Lähtökohta on, ettei hotelliin majoittuvan äidin vointi vaadi enää lääkärin seurantaa.
Valinnanvapaudella on ollut myös ei-toivottuja seurauksia, toteaa kaksi Ruotsissa työskentelevää suomalaislääkäriä.
"Onko kaikkialla yhtä hyvät mahdollisuudet valita? Vastaus on, että ei ole eikä tule."
Etävastaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti yksityisellä puolella.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus haluaa selvittää, onko kolmen maakunnan laajuisen yliopistosairaalan perustamiselle edellytyksiä.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan paljon palveluja tarvitsevien tarpeet pitäisi tunnistaa paremmin.
On tärkeää, että lääkärit puhuvat kokemuksistaan potilaana. Kokemus opettaa tehokkaimmin, miltä tuntuu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Myllymäki uskoo, että liitto saa hänestä helposti lähestyttävän, mutkattoman ja suoran johtajan.
Perustuslakivaliokunta näkee palveluiden yhtiöittämisessä perustuslaillisia ongelmia.
Sopimukset tehostavat lääketutkimusta, kehittävät hoitomuotoja ja parantavat koulutusta.
Muissa Pohjoismaissa hoito- ja viranomaissuositusten mukaan pitäisi lähtökohtaisesti kirjoittaa vanhempia pillereitä. Suomen Käypä hoito ei ota kantaa.
Diagnostiikka ja hoito eivät aina etene suoraviivaisesti. Mutkat ja umpikujatkin kuuluvat valitettavasti lajin luonteeseen.
Sosioekonomiset erot terveyspalveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa ovat kasvaneet.
Kun tulee ikää, menevät usein terveys ja tulot. Pian varatkin, ennustaa Hannu Ollikainen.
Perun Limassa köyhien asuinalueella terveydenhuolto on kuin Suomessa sata vuotta sitten.
Ilmoitusten määrästä ei voi tehdä johtopäätöksiä terveydenhuollon tai potilasturvallisuuden tilasta, kirjoittaa Minna Plit?Turunen.
Kiristyshaittaohjelma löytyi useilta koneilta. Mitään vahinkoa ohjelma ei ehtinyt tehdä.
Kustannukset olivat korkeimmat Oulussa, alhaisimmat Espoossa ja Vantaalla.
Rahoituksessa julkaisujen painoarvo on noussut nopeasti, kirjoittaa Kyösti Oikarinen.
Lääkärin vastaanottoajan epäävä puhelu voi olla musertava kokemus potilaalle, kirjoittaa Satu Salonen.
Kotilääkäriys on vain pienen piirin toimintaa, vaikka se voisi tuoda säästöjä.
Erilaiset kokemukset antavat suuren sote-uudistuksen alla aihetta pohdintaan, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
