2149 osumaa
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
Kipukroonikolla ei ole kivuistaan vapaa-aikaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Uudet digitaaliset terveys- ja apteekkipalvelut eivät ole suomalaisille ainakaan vielä yhtä tärkeitä kuin fyysiset terveys- ja apteekkipalvelut, ilmenee Tuhat suomalaista -tutkimuksen tuloksista.
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Nusinerseeni-hoito auttaa SMA-tautia sairastavia potilaita, mutta lääke on erittäin kallis.
Koneisto hoitaa heikkoakin, mutta kuuntelee vain vahvaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Joka kymmenes venäläistaustainen maahanmuuttaja oli kokenut syrjintää suomalaisessa terveydenhuollossa.
Yhteistyö terveydenhuollossa toimii Suomessa mallikkaasti, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Turvapaikanhakijoiden itsemurhia ehkäistään vastaanottokeskuksissa aktiivisesti.
Myötätuntoa voi levittää pienin keinoin: Kiinnitä huomio. Tunnustele. Tulkitse. Ota huomioon ihmisen arvomaailma.
Sairaan itsearvostusta murentaa ja paranemista vaikeuttaa hoidon ja hoitosuhteiden katkeileminen, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Sosiaalihuollon osuus on jopa kolmasosa iäkkään eteisvärinäpotilaan kustannuksista vuoden kuluessa vakavasta komplikaatiosta.
Omamittauksista ei ole hyötyä hoitotasapainon kannalta diabeetikoille, joilla ei ole käytössään insuliinihoitoa.
Chat-palvelussa lääkäriltä vaaditaan terävää kynää, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.
Turha ihmiskeskeisyys kannattaa unohtaa, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Digitaalisia ratkaisuja varten perustetaan SoteDigi Oy.
Aivovammojen diagnostiikka ja kuntoutus ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Vakuutusyhtiön ja hoitavan lääkärin näkemykset ei ole aina samoja.
Jaettu kokemus tuo kummasti lohtua, kirjoittaa Ulla Järvi.
Kaksivuotinen hanke on vakinaistettu. Tärkeää on ollut myös vähentää potilaiden leimautumista.
Lähtökohta on, ettei hotelliin majoittuvan äidin vointi vaadi enää lääkärin seurantaa.
Valinnanvapaudella on ollut myös ei-toivottuja seurauksia, toteaa kaksi Ruotsissa työskentelevää suomalaislääkäriä.
"Onko kaikkialla yhtä hyvät mahdollisuudet valita? Vastaus on, että ei ole eikä tule."
Etävastaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti yksityisellä puolella.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus haluaa selvittää, onko kolmen maakunnan laajuisen yliopistosairaalan perustamiselle edellytyksiä.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan paljon palveluja tarvitsevien tarpeet pitäisi tunnistaa paremmin.
On tärkeää, että lääkärit puhuvat kokemuksistaan potilaana. Kokemus opettaa tehokkaimmin, miltä tuntuu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Myllymäki uskoo, että liitto saa hänestä helposti lähestyttävän, mutkattoman ja suoran johtajan.
Perustuslakivaliokunta näkee palveluiden yhtiöittämisessä perustuslaillisia ongelmia.
