612 osumaa
Silmät ja korvat kannattaa pitää auki, jos epäilee vanhuksen kokeneen väkivaltaa tai kaltoinkohtelua, ylilääkäri Minna Pitkänen muistuttaa.
Myös Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa toimintoja ajetaan nyt ylös, kertoo Hannu Puolijoki.
Ensimmäisenä Euroopassa koronakriisin kohdannut Italia on ryhtynyt varovaisesti ennakoimaan tulevaa.
THL arvioi, että kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet eriarvoisessa asemassa epidemiaan varautumisessa ja reagoimisessa.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elina Savola seuraa tarkasti COVID-19-tilannetta Italiassa, jossa kymmeniä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä on kuollut koronan vuoksi.
Tuttuja molekyylejä tutkitaan COVID-19-tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä.
Tutkijat selvittivät virheellisen tiedon vaikutuksia matemaattisten mallien avulla.
Pohjois-Pohjanmaalla on otettu maantieteelliset tutkimusmenetelmät avuksi terveyspalvelujen parhaan sijainnin ja järkevimmän logistiikan selvittämiseen.
Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola kirjoittaa köyhyyden ja terveyden kytköksistä.
Lääkäri voi määrätä oireettoman henkilön karanteeniin, jos tämä on altistunut yleisvaaralliselle tartuntataudille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveysongelmien ehkäisyyn etsitään keinoja akatemiaohjelmalla.
Autismikirjon ihmisten riski kuolla itsemurhaan on tutkimuksen mukaan kymmenkertainen verrattuna muuhun väestöön.
Kansainvälinen tutkimus löysi A-streptokokkikantoja, joiden herkkyys penisilliiniryhmän antibiooteille oli huolestuttavasti vähentynyt.
Taiteen positiivisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin saatiin WHO:n tuoreessa raportissa tuntuvaa vahvistusta.
Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan, kirjoittavat asiantuntijat.
Mielenterveyden häiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi kolmessa vuodessa 43 prosenttia.
Data on valtaa, ja valta on sillä joka datan omistaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Tarvitsemmeko tosiaan kaikkea sitä terveysaiheista sisältöä, jota meille on tarjolla, kirjoittaa Tiina Raevaara kolumnissaan.
Melkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva tuntee joutuneensa leimatuksi sairauden vuoksi.
Merkittävänä välittävänä tekijänä näyttää olevan elimistön tulehdustaso.
Mallista ei vaikuta olevan minkäänlaisia hyötyjä potilaille tai palvelujärjestelmälle, kirjoittaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.
Epidemia kesti tammikuun alusta huhtikuulle.
Ruokatottumuksissa näkyivät ryhmien väliset erot.
3 500 suomalaista saa pian tietoa geneettisestä sairastumisriskistään. Kokeilu näkyy vastaanotoilla ympäri maan.
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on lihavilla kahdeksankertainen normaalipainoisiin verrattuna.
Valtakunnallisesti yhdenmukaiset terveyspalvelut eivät voi olla tavoitteena.
Jokainen illan valoisa lisätunti lyhentää yöunta ja altistaa sairauksille.
Mielenterveyshäiriöistä kärsineiden ansiotulot pysyivät varsin matalalla tasolla myöhemmin elämässä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2016 neljännes vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Toiminnallisiksi kutsutut oireyhtymät haastavat somaattisen ja psyykkisen rajan, joka tulisi hylätä, kirjoittaa lääketieteellinen päätoimittaja Pertti Saloheimo.
