612 osumaa
Koronapandemian oppeja käsitellään nyt monesta eri näkökulmasta, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Hoivapaikkojen puute ja hoitajapula ovat vain osa ongelmaa.
Huomio on nyt muissa uutisaiheissa, ja vasta jälkeenpäin nähdään, milloin pandemia muuttui endemiaksi.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Lääke on kohdistettu vain erittäin korkean riskin potilaille ja lähinnä niille riskiryhmäläisille, jotka ovat rokottamattomia.
Työkyvyttömyyttä se ei kuitenkaan aiheuta.
Terveydenhuoltoon tarvitaan kansalliset, läpinäkyvät periaatteet priorisoinnin tueksi.
Luontoaskel terveyteen -ohjelma yhdistää terveys- ja ympäristötavoitteet.
Kunhan omikronrokotteita saadaan maahan, ne voisivat estää terveydenhuollossa tartuttavuutta nykyisiä rokotteita paremmin.
ICD-11-tautiluokituksessa rahapeliriippuvuus on luokiteltu samaan luokkaan aineriippuvuuksien kanssa.
Luonnolla tiedetään olevan suuri merkitys mielen hyvinvoinnille, kirjoittaa Eija Kalso.
Terveydenhuoltotutkimus ei tuota patentoitavia tuotteita, vaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Kuka keksisi keinon ehkäistä vanhenemista, kysyy Tiina Laatikainen.
Psykiatrisessa konsultaatiossa koronaviruksen esiin ottaneet potilaat yrittivät muita useammin itsemurhaa.
Joka neljänneltä 70 vuotta täyttäneeltä löytyi ihosyöpä tai esiaste.
Suositus kokoaa uuden tekonivelkirurgiaa koskevan lääketieteellisen tutkimustiedon ammattilaisten käyttöön.
Korona ei vanhenna aivoja kymmentä vuotta, vaan kohutussa brittitutkimuksessa havaittiin sen aiheuttavan volyymikatoa aivojen etualaosassa etenkin iäkkäillä.
Muistipoliklinikoiden perustaminen takaisi diagnostiikan ja hoidon tasaisen laadun, kirjoittavat Timo Strandberg ja Anne Koivisto.
Vaikutus oli suurempi ja pitkäkestoisempi äideillä.
Tuoreet tutkimukset tukevat ajatusta immuunijärjestelmän ja tulehduksen merkityksestä, todetaan tiedepääkirjoituksessa.
Työkyky on työn vaatimuksiin suhteutettua toimintakykyä, kirjoittaa Jan Schugk.
Määrän lisääntyminen johtuu osin väestön ylipainosta, osin uniapneaan liittyvän tietoisuuden kasvusta.
Olisi tärkeä tunnustaa, että väestötasolla lasten ja nuorten terveyttä edistetään paljon tehokkaammin muualla kuin lääkärin vastaanotolla.
Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti.
Vääjäämättä jokainen kohtaa viruksen joko rokotettuna tai rokottamattomana, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Suomalaisille erikoislääkäreille tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin kilpirauhasvalmisteiden käyttöä sekä kilpirauhasen vajaatoiminnassa että potilailla, joilla vajaatoimintaa ei ole.
Avun etsiminen ongelmiin kasvoi moninkertaiseksi.
Useiden sydänfilmimuutosten esiintyvyys oli suurempi verenpainetautia sairastavilla kuin niillä, joilla oli normaali verenpaine.
Jo yksi täysjyvävilja-annos osana päivittäistä ruokavaliota pienentää väestötasolla tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta.
Pandemian nykytilannetta voisi hyvinkin kuvailla panttivankidraamana.
