452 osumaa
Mielenterveyden häiriöistä kärsivät lapset ohjataan yhä useammin erikoissairaanhoitoon. Alueellisia eroja on paljon.
Hallitus aikoo leikata sote-kulujen kasvua kolmella miljardilla eurolla. Mitä sanovat terveystaloustieteen professorit? Pilvilinna joka romahtaa ? vai totta vuonna 2029?
Toipumisen merkitys on viime aikoina laajentunut, kirjoittaa Jyrki Korkeila.
Mikä hoito kuuluu Suomen terveydenhuoltoon ja mikä ei??
Masennuksen vuoksi eläköityy vuosittain lähes 4 000 potilasta. Heistä vain kymmenesosa on saanut psykoterapiaa, kirjoittaa Marina Erhola.
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
Turvapaikanhakijoiden itsemurhia ehkäistään vastaanottokeskuksissa aktiivisesti.
Hylätyksi, yksin jätetyksi tai petetyksi tuleminen voi särkeä sydämen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Sairaan itsearvostusta murentaa ja paranemista vaikeuttaa hoidon ja hoitosuhteiden katkeileminen, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Turun joukkopuukotuksen uhrit pääsivät pikaisesti hoitoon, koska tapahtumapaikalle tuli riittävästi ensihoidon yksiköitä ja monien alojen osaajat saatiin pian töihin TYKS:n päivystykseen ja ensihoitoon.
Kaksivuotinen hanke on vakinaistettu. Tärkeää on ollut myös vähentää potilaiden leimautumista.
Ulkopuolisen näkökulma on aina rajoittunut, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Lisääntynyt liikuntaharrastus keski-iässä tai sen jälkeen vähentää pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiä.
Psykiatriset häiriöt johtavat harvoin pysyvään ajokyvyttömyyteen, pohtii Psykiatriyhdistyksen pääsihteeri Jukka Kärkkäinen.
Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.
Kolarin terveyskeskuksessa arkinen sote-integraatio toimii hyvin ? vielä.
Uudet mielenterveyden häiriöihin tarkoitetut lääkkeet vaikuttivat mielisairaanhoitoon mullistavasti 1950- ja 1960-luvun taitteessa.
Kelan uusilla avokuntoutuskursseilla on selvästi vähemmän asiakkaita kuin alun perin odotettiin.
Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu ei uhkaa lääkärien työpaikkoja. Hyvinkään perusterveydenhuollon lääkärit kertovat, millä mielin he lähtevät mukaan pilottiin.
Työelämän ulkopuolelle jääminen lisää sydämen vajaatoimintapotilaan kuolemanriskiä enemmän kuin diabetes.
Mielenterveyden edistämistä ei voi eriyttää koulun kokonaisarjesta, kirjoittaa Annarilla Ahtola.
On aika arvostaa yöunta, kirjoittaa Timo Partonen.
Sodan vaikutukset lasten terveyteen ja kehitykseen voivat olla elinikäiset, jos he eivät saa tarvitsemaansa apua.
Joudutaanko lääkkeillä korvaamaan puutteita muussa hoidossa, tutkijat pohtivat.
Lääkäriliitto haluaa edistää kuntien kanssa terveyttä ja hyvinvointia, vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja kohentaa kansanterveyttä.
Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, pohtii arkkiatri Risto Pelkonen.
Maallikoilla oli paikallisina asukkaina hyvät valmiudet ymmärtää asiakkaitaan, ja he saivat säännöllistä tukea.
Maakunta näyttää olevan ratkaisu kaikkeen. Minäkin haluan oman maakunnan! kirjoittaa Kristiina Patja.
Yhteispäivystyksen ruuhkautuminen on ongelma, johon voidaan vaikuttaa ennen kaikkea lisäämällä muita palveluja ja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollossa.
Kuntoutus on julkisissa palveluissa jonkinlainen kummajainen. Siitä ei näytä kukaan vastaavan, mutta kaikki tuntuvat sitä osaavan. Tavoitteita olisi kuitenkin syytä miettiä tarkemmin.