1326 osumaa
Koronaepidemia on tuonut monenlaisia tilanteita tutkimusjohtaja Anne Pitkärannan työhön.
Ympäristövastaavat kehittävät yksiköissään kestävämpiä vaihtoehtoja.
Potilaat ovat asianmukaisessa seurannassa myös liitännäissairauksien suhteen.
Yksinäisyys nousi merkittäväksi syyksi vähäiseen vapaa-ajan liikuntaan.
Aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin lihasten.
Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.
Psykologiatieteen näkövinkkelistä tosielämän suojelius voisi olla mielentämiskykyä, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Uudet mallinnukset vahvistavat, että sairaiden eristäminen ja etätyön suosiminen ovat avainasemassa koronan torjunnassa.
? On hyvä, että rokotteita kehitetään monessa paikassa ja moneen toimintaperiaatteeseen perustuen, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.
Ensimmäiset tutkimuspotilaat saavat lääkettä lähiviikkoina, toivoo kansallinen päätutkija Kari Tikkinen.
Koronapotilaat täyttävät nyt sairaalan keuhko-osaston Helsingissä.
STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee toivoo paljon suojainten kotimaiselta tuotannolta.
Päätöstä ei haluta tehdä poikkeustilan aikana, koska se nostaisi hankkeen taloudellisia riskejä.
Eduskunnassa oleva laki hoitajamitoituksesta betonoi virheen kotihoidon ja hoivakotien välillä.
Tuttuja molekyylejä tutkitaan COVID-19-tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä.
Klotsapiinin käyttöaiheeksi on vakiintunut muille hoidoille resistentti skitsofrenia.
Lääkejäämäongelma pyrittiin ratkaisemaan sairaanhoitopiirin ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeessa.
Hannu Lauerma aikoo kirjoittaa psykiatriasta ja etiikasta.
Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi.
Irlantilaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin aktiivisuusrannekkeilla, miten yli 50-vuotiaat nukkuvat.
Sairauden käsiteanalyysi ei kerro, mikä on sairaus, mikä ei. Potilaiden hoidossa tarvitaan sekä lääketieteellistä tietoa että käytännön viisautta.
Infektioista vapaa suu tulisi nostaa terveellisen ravinnon, riittävän unen ja liikunnan rinnalle kansanterveyden ehkäisyssä, kirjoittavat Tanja Ketola-Kinnula ja Petri Bono.
Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei meille synny sidonnaisuuksia, jotka voisivat heikentää puolueettomuutta, perustelee hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo.
Biosimilaareista toivottiin helpotusta Suomen terveydenhuollon kustannuksiin, mutta niiden määrääminen laahaa muiden maiden perässä.
Johanna Vehkoon kolumni käsittelee misinformaatiota, jota leviää myös uudesta koronaviruksesta.
Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola kirjoittaa köyhyyden ja terveyden kytköksistä.
Niin kauan kuin kuolemasta puhumista lykätään, viedään potilaalta ja omaiselta aikaa siihen valmistautumiseen.
Uuden työn ja työuran löytäminen voi olla merkittävä terveyttä edistävä tekijä, etenkin mikäli muutos on omien ammatillisten toiveiden mukainen.
Voisitko uhrata ajatuksen kalalle, kysyy Jani Kaaro kolumnissa.
Saatavuushäiriöiden vähenemistä ei ole näköpiirissä.
