381 osumaa
Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa.
Yleisimpiä syitä päätyä päivystykseen lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi olivat antibioottien aiheuttamat allergiset reaktiot lapsilla ja verenohennuslääkkeiden aiheuttamat verenvuodot yli 65-vuotiailla.
Ensimmäisen elinvuoden aikana sairastetut infektiot voivat tuoreen tutkimuksen perusteella suurentaa lapsen lihavuusriskiä.
Suositukset täydentävät aiempaa kirurgista tarkistuslistaa.
Lääkärin valitsemista helpottaisi kovasti, jos ei tehtäisi niin numeroa siitä erikoisalasta, uskoo Janna Rantala.
Potilaan Clostridium difficile -infektion riski kasvaa, jos saman sairaalasängyn edelliselle potilaalle on annettu antibioottia.
Diabetes lisää parodontiitin riskiä ja parodontiitti puolestaan heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.
Nykyajan päivystykseen on ilmestynyt ovimiehiä, jotka tarkoin seulovat kenellä on oikeus astua tuohon pyhättöön sisään, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Suomalaistutkimuksen mukaan seurantakäynnin sijaan riittäisi usein pelkkä puhelinsoitto.
Kolmasosa kuuden viimeisen elinkuukauden aikana tehdyistä leikkauksista, tehohoitojaksoista, lääke- ja sädehoidoista arvioitiin tarpeettomiksi.
Tuore tutkimus lisää näyttöä ja varmistaa varsinkin luovuttajalta saatavan ulosteensiirron olevan tehokas hoito Clostridium difficile -infektioon.
Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella rintaruokinnan hyödyt saattavat kadota, jos lasta hoidetaan antibiooteilla rintaruokinnan aikana.
Onko virtuaali-Pokémonin löytäminen palkitsevampaa kuin vaikkapa hyvän marjapaikan löytäminen? kysyy Sari Hannukainen epäillen samalla, että on pudonnut täydellisesti kelkasta.
Nenän limakalvoilla elävän bakteerin tuottama molekyyli näyttää tehoavan MRSA-bakteeriin ainakin eläinkokeissa.
Brittitutkimus selvitti, että antibioottien käytön vähentäminen hengitystietulehdusten hoidossa lisää keuhkokuumeita vain vähän.
Uuden avibaktaamin ja entuudestaan käytössä olevan keftatsidiimin yhdistelmälle on saatu myyntilupa Euroopan komissiolta.
Tunnistatko laskimotukoksen -artikkeli on Potilaan Lääkärilehden tämän vuoden toistaiseksi luetuin juttu.
Ongelmamikrobien ennustetaan tappavan enemmän ihmisiä kuin syöpätautien vuonna 2050.
Ulosteensiirron teho perustuu suoliston bakteerikantojen normalisoitumiseen ja sitä on käytetty Clostridium difficile -infektion hoidossa myös Suomessa.
Toistaiseksi on vähän tietoa siitä, miten kliininen työ onnistuu potilasta tapaamatta.
Tanskalaistutkimuksen mukaan ylipainoisilla ja alipainoisilla on muita enemmän erityisesti hengitystieinfektioita ja ihotulehduksia.
Virusinfektioihinkin määrätään usein antibiootteja, vaikkei pitäisi.
Potilaana ei ole helppoa olla ? ei lääkäripotilaanakaan.
Suomalaisilla kotona asuvilla ikäihmisillä on käytössä keskimäärin 4?6 lääkettä, laitoksissa asuvilla 7?9.
Lääkäriliitto kommentoi rajatun lääkkeenmääräämisen laajentamista.
Tämän vuosisadan puolella on hiljalleen siirrytty delegoimaan lääkärien tehtäviä hoitajille ja kehitysmaissa myös pikakoulutetuille vapaaehtoisille.
Muutoksen tekemiseen omassa elämässään pystyy vain kohtaamalla tosiasiat ja muuttamalla omaa asennettaan, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Karoliinisessa instituutissa kehitetty STHLM3-testi löytää aggressiivisen eturauhassyövän paremmin kuin PSA-testi. Uusi, verestä tehtävä testi vähentää myös biopsioiden tarvetta.
Yhä useampi hakeutuu Yhdysvalloissa päivystykseen paiseiden vuoksi. Yhtenä syynä pidetään MRSA-bakteerin yleistymistä.
Antibioottien liika ja turha käyttäminen on maailmanlaajuinen terveysuhka, sillä se lisää lääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja syö antibioottien tehoa.
