389 osumaa
Suomesta on kuvattu ensimmäinen Shewanella algaen aiheuttama nekrotisoiva faskiitti.
– Älkää unohtako mikrobeja muussakin suhteessa kuin taudinaiheuttajina, sanoo vuoden tiedeartikkelin kirjoittanut professori Pentti Huovinen.
Yksityisen sektorin listalla kärkijoukossa on myös antibiootti.
Suomessa merkittävin systeeminen sieni-infektio on kandidemia.
Löydökset tulisi huomioida raskauksien ja ennenaikaisina syntyneiden lasten seurannassa.
Veren hyytymisen estolääkityksen käyttäjän verenvuotoriski on suurentunut hengitystieinfektion jälkeen.
Nykyiset borrelioosin hoidossa käytetyt lääkkeet ovat laajakirjoisia ja häiritsevät mikrobitasapainoa.
Lääkkeiden käytön vähenemisestä syntyi noin 3,4 miljoonan euron säästö.
Konservatiivinen hoito on halvempi ja useimmiten vähemmän kivulias kuin leikkaus.
Niillä on paikkansa, muistutti professori Marjo Renko Itä-Suomen lääkäripäivien ennakkotilaisuudessa.
Tärkeä biofilmirakennetta ja antibiootinsietokykyä ylläpitävä tekijä on mykobakteerien biofilmimatriksiin tuottama selluloosa.
Lievän umpilisäketulehduksen vuoksi hoidettujen potilaiden elämänlaadussa ei ollut eroa leikkaus- tai antibioottihoidon välillä pitkäaikaisseurannassa.
Maailmassa ilman antibiootteja tavanomaisista tartuntataudeista, arkisista vammoista ja rutiininomaisista toimenpiteistä tulee hengenvaarallinen lantinheitto.
On helppoa nähdä kuinka tutkimus ja lääketiede ovat koskettaneet lähes kaikkien elämää tällä planeetalla.
Tutkimukseen otettiin perusterveitä lapsia, joilla oli diagnosoitu avohoidossa keuhkokuume.
Penisilliinin keksiminen oli onnekas sattuma, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Antibiootilla hoidetuilla oli enemmän synnytykseen liittyviä komplikaatioita kuin leikatuilla.
Varhainen antibioottihoito vaikuttaa myöhempään kasvuun etenkin pojilla.
Antibioottikuurin lisääminen kortisonikuurin rinnalle ei siis ole kovin tehokas ratkaisu.
Pieni imeväinen on altis infektioille, ja oireet ovat usein vaikeasti tulkittavia.
Lääkkeettömien hoitojen mukana kulkevan lume/hoivavasteen takia myös lääkäreiden pitäisi osata keskustella niistä.
Kun umpilisäke poistettiin, hoito onnistui aina.
Riski oli suurin pikkukeskosilla.
Myös hoitomyöntyvyys vaikuttaa hyvältä.
Ikääntyminen tuo uudenlaisia infektiouhkia, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Lisätutkimuksia tarvitaan siitä, miten infektiot vaikuttavat riskiin.
Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa voi hillitä pysähtymällä hetkeksi ennen päätöksentekoa.
Vakuuttavaa näyttöä ei löytynyt probioottien hyödyistä esimerkiksi Crohnin taudin hoidossa.
Lapset myös sairastivat vähemmän korvatulehduksia ja tarvitsivat harvemmin antibiootteja, jos perheessä oli koira.
Biologiset lääkkeet vähensivät merkittävästi aikuisten vaikean astman oireita ja kortisonin käyttöä, osoitti HUS:n tutkimus.
