3364 osumaa
Kipukroonikko tarvitsee lääkärin, joka aidosti välittää ja tekee kaiken mahdollisen potilaansa parhaaksi, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Tyytyväisestä potilaasta resepti kourassa voi myös tulla ongelma, arvelee Osmo Soininvaara.
Uudistettu tartuntatautilaki määrittelee nyt myös terveydenhuollon henkilökunnan rokotusvaatimuksia.
Tiedot löytyvät helposti käytettävässä muodossa kiireiselläkin vastaanotolla.
Geeneihin on ladattu liian suuria toiveita, sanoo professori Juha Kere.
Patologia tuntuu olevan erikoisala, josta on vallalla eniten virheellisiä mielikuvia, kirjoittaa Saku Pelttari.
Tuhkarokon vakavuus on unohtunut Suomessa, Petri Ruutu kirjoittaa.
Tarvitaan uudenlaista vapaaehtoistyön ja järjestöosaamisen rakentavaa yhteistyötä, kirjoittaa Satu Salonen.
Lapset seulotaan yleisimpien yhteisössä periytyvien tautigeenien suhteen jo koulussa, kirjoittaa Anu Wartiovaara ultraortodoksijuutalaisten arjesta.
Henkilökohtainen menetys, kriisi yhteisön sisällä vai uuden elämänvaiheen alku? Sekä suhtautuminen kuolemaan että hyvän kuoleman tunnusmerkit riippuvat maailmankatsomuksesta ja kulttuurista.
Hoitoon ohjataan vain murto-osa siitä hyötyvistä ikäihmisistä.
Professori, kliinisen kemian erikoislääkäri Olli Kallioniemi toivoo, että nuorista tutkijoista useampi olisi lääkäri.
Suositukset auttavat löytämään tulehduksellisesta selkäsairaudesta kärsivät aiemmin.
Pienten lasten kipua saatetaan herkästi aliarvioida, toteaa väitöstutkija.
Sairausdiagnoosi auttaa ihmistä vain, jos hän sen vuoksi ymmärtää paremmin oireitaan tai hyötyy sairauden hoidosta, Päivi Korhonen kirjoittaa.
Keskimäärin kunnat käyttivät 3 060 euroa asukasta kohden sote-palveluiden järjestämiseen, selviää THL:n tilastosta.
Leena Mallat haaveilee laitteesta, joka seuraisi kotonakin sydämen perustoimintaa ja varoittaisi esimerkiksi vaarallisista rytminmuutoksista.
Toiminnallinen riippuvuus saattaa kaapata vauvan vanhemman hermoradastot käyttöönsä aineriippuvuuden tavoin. Digiriippuvuuden haitat vanhemmuudelle ovat toistaiseksi jääneet hämmästyttävän vähälle huomiolle.
Allergian syynä on ihoon kiinnitettävien sensorien liima-aineessa oleva isobornyyliakrylaatti.
Lapsen psyykkisen oireilun hoito on syytä järjestää tiiviissä yhteistyössä vanhemmille tukea ja hoitoa tarjoavan tahon kanssa.
Yksisarviset, lohikäärmeet tai enkeliterapiat eivät ole vaihtoehto millekään, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Pohjaton valinnanvapaus hankaloittaa hoitoketjua, sanoo taiwanilainen geriatri Ming-Yueh Chou.
Terveyskeskuslääkäri, yksityislääkäri ja sairaalalääkäri käyttävät Kanta-arkistoa eri tavoin. Yhtä mieltä he ovat siitä, että tiedon pitäisi löytyä helpommin.
Sairauden hoitoa eivät saisi päättää vakuutusyhtiö eivätkä sopimukset, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Lansopratsoli vähäisine haittoineen tuntuu toivotulta lisältä tuberkuloosin torjuntaan, kirjoittaa Helena Liira.
Hoidon aloituksen viivästyminen diagnoosin jälkeen näytti puolestaan laimentavan hyötyä, kirjoittaa Juhani Airaksinen.
Kivusta tiedetään, ettei vieläkään tiedetä kovin paljon, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Keuhkotoiminnan mittaukset taaperoikäisiltä eivät vielä onnistu.
Lastentalon uudella digitaalisella palvelulla halutaan kohdentaa päivystyksen resursseja paremmin.
Hoitavan lääkärin vastuun painottaminen työkykyä koskevien ratkaisujen teossa kuulostaa ensi alkuun mielekkäältä, kirjoittaa Jari Turunen.
