3364 osumaa
Kardiologit testaavat Turussa Paavo Nurmi -maratonille osallistuvia juoksijoita sydänriskin varalta.
HUS:n tuleva toimitusjohtaja haluaa kehittää asiakaslähtöisyyttä.
Tutkijat selvittivät lääkeaineiden vaikutuksia bakteerien kasvuun.
Oikeaa tapaa huonojen uutisten kertomiselle ei tunnu olevan, kun taas liuta vääriä tapoja kyllä tarjoutuu, kirjoittaa .
Hopeavettä markkinoidaan Suomessakin väärillä perusteilla sairauksien hoitoon. Hopean haitoista on paljon näyttöä. Ikävä ja pysyvä haitta on argyria: ihon ja sisäelinten värjäytyminen siniharmaaksi hopeakertymien takia.
Metsien terveysvaikutuksia tutkitaan yhä innokkaammin. Adela Pajunen johdattaa terveyskeskusryhmiä luontokokemuksen äärelle.
Sairauden kokemusta ei ole helppo dokumentoida yhteismitallisesti, kirjoittaa Satu Salonen.
Myös monen eri tietojärjestelmän käyttö aiheuttaa haasteita päivystysyksiköissä.
Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä tapahtuu, kun vanhukset aloittavat sellaisten lääkkeiden käytön, jotka on määritelty iäkkäillä vältettäviksi.
Väitöstutkimuksessa todetaan, että nykyisiä hoitokäytäntöjä pitäisi kehittää vanhempien osallisuutta tulevaan suuntaan.
Saako työpaikalla riidellä? Saa, ja itse asiassa meidän pitäisi riidellä työpaikoilla enemmän.
Odottaminen on aina rasittavaa, mutta ilman aikataulua se on sitä kaksin verroin, Leena Mallat kirjoittaa.
Kolesterolilääkkeen lyhyt altistus ei vaikuta tautiin, mutta riittävän pitkään käytettynä eturauhassyövän kasvu hidastuu.
Aikaisemmin lapsivettä on käytetty antoreittinä muun muassa infektioiden ja sikiön rytmihäiriöiden hoidossa, mutta tulokset olivat huonot.
Lääkärin etiikalle ja moraalille ihmis-Barbiet ovat konsulttikielellä ilmaistuna iso haaste, johon on syytä saada pian vastaus, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Kognitiivisen harjoittelun ryhmässä viivästetty mieleen palauttaminen parani verrattuna kahteen muuhun ryhmään, kirjoittaa Kaisu Pitkälä.
Kolmoislääkityksen asema on edelleen avoin, kirjoittaa Heikki Ekroos.
Ihmismieltä on leimannut kautta aikojen halu hallita sattumanvaraisina tapahtumia ja huijata kohtaloa.
Toiset lääkärit lähettivät potilaita jatkotutkimuksiin herkemmin kuin toiset, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata, ettei kesämökkiä saa missään nimessä myydä tietylle naapurille.
Jo kymmenen maakunnan kokoista kuntayhtymää järjestää perusterveydenhuollon palveluja ainakin osassa alueen kunnista.
Mikään ei ole raivostuttavampaa, kuin ihminen, joka paistattelee tyytyväisyydessään ja onnistumisen ilosta, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Hauraiden vanhusten aliravitsemus aiheuttaa suuria lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle.
Itseohjautuvuus ja vastuunkanto eivät ole ala-asteikäisen ominaisuuksia, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Vanhustenhoito ei juurikaan ole ollut esillä sote-keskustelussa. Lääkärikunnan ja erityisesti geriatrien pitäisi nyt aktivoitua ja varmistaa, että tulevaisuuden vanhuksia hoidettaisiin nykyistä yksilöllisemmin.
Näyttö tehosta perustuu tutkimukseen, joka jättää useita kysymyksiä avoimiksi, kirjoittaa Hannu Laaksovirta.
Lääkehoidon toimivuuteen vaikuttavat geenit, mutta ihmetyökalua nopeasti yleistyvistä geenitesteistä ei tule.
Eeva-Kaisa Titov on lääkäri ja kirurgi vastoin tahtoaan, mutta kaikin voimin ja koko sydämellään.
Myös julkisen terveydenhuollon täytyy alkaa markkinoida palveluitaan, jos sote-uudistus toteutuu. Perusterveydenhuollon ylilääkärit uskovat, että paras keino pärjätä markkinointikisassa on hoitaa työnsä hyvin.
