Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 1 836 dialyysipotilasta ja 2 833 munuaisensiirron saanutta, selviää munuaistautirekisterin vuosiraportista. Dialyysihoidon aloitti yhä useampi verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Suomessa ureamian eli kroonisen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuus oli 95 uutta potilasta miljoonaa asukasta kohti vuonna 2015. Kasvua edelliseen vuoteen oli 11 prosenttia. Uremian aktiivihoitopotilaita oli 851 potilasta miljoonaa asukasta kohti, mikä on pienempi luku kuin useimmissa Euroopan maissa.
Dialyysipotilaiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 18 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden määrä 29 prosenttia.
Uusien aktiivihoitopotilaiden tavallisimmat munuaistautidiagnoosit ovat tyypin 2 diabetes, tyypin 1 diabetes, glomerulonefriitti ja monirakkulatauti. Yleisin näistä on glomerulonefriitti, joka on tautidiagnoosi 22 prosentilla potilaista.
Vuosina 2011–2015 uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus oli 87 kuolemantapausta 1000:ta potilasvuotta kohti. Kuolleisuus oli korkeampaa pohjoisella ja läntisellä alueella muuhun maahan verrattuna.
Munuaistautirekisteriin on kerätty tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 1964 alkaen. Rekisteri painii parhaillaan rahoitusongelmien kanssa, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen myöntämä valtion rahoitus loppuu kokonaan vuoteen 2018. Sairaanhoitopiirit tukivat rekisterin rahoitusta tälle vuodelle.
Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Juttu julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
