Nuoret alaikäiset juovat aiempia ikäluokkia vähemmän, mutta aloitettuaan jopa niitä humalahakuisemmin. Raitis nuoruus ei siis johda raittiiseen aikuisuuteen. Tämä selvisi 12–18-vuotiaiden suomalaisten juomatapoja vuodesta 1977 asti seuranneessa tutkimuksessa.
Vuosina 1967–1995 syntyneiden nuorten alkoholinkäyttöä kartoittaneessa kyselyssä selviää, että 1990-luvulla syntyneet nuoret joivat vanhempia ikäluokkia vähemmän alkoholia 12-, 14- ja 16-vuotiaina. Kuitenkin 18. vuoteen mennessä ero vanhempiin ikäluokkiin oli hävinnyt. Juominen siis alkaa myöhemmin, mutta täysi-ikäisyyden rajalla juominen ja humalajuominen ovat yhtä yleisiä kuin aiemmilla ikäluokilla.
Raittius alaikäisenä oli harvinaisinta ja säännöllinen humalahakuinen juominen yleisintä vuoden 1980 molemmin puolin syntyneillä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja Tomi Lintosen mukaan nyt julkaistu nuoria koskeva tutkimus osoittaa, että alkoholipolitiikasta päättävät tahot eivät voi tuudittautua sen varaan, että ongelmat hoituvat pois itsestään nuorten raittiimpien sukupolvien aikuistuessa.
– Alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen vähentäminen vaatii aktiivisia alkoholipoliittisia toimia, hän toteaa.
Lähde:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tulevat sukupolvet eivät ole raitistumassa
Kuva:
Panthermedia
