Suuri- ja pienituloisten väliset erot sairastavuudessa ovat kasvaneet Suomessa 90-luvun alun jälkeen, osoittaa tuore tutkimus.
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin erituloisissa kotitalouksissa asuvien työikäisten suomalaisten sairauspäivien määrän kehittymistä vuosien 1987 ja 2007 välisenä aikana. Tarkasteltuna ajanjaksona erot sairauspäivien määrässä suuri- ja pienituloisten ryhmien välillä kasvoivat, ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että terveyserojen kasvu oli yhteydessä tuloerojen kasvuun.
Tuloluokkien alimpaan viidennekseen kuuluvien sairauspäivät lisääntyivät erityisen voimakkaasti, kun taas ylimmän viidenneksen asema suhteessa keskituloisiin parani. Erot sairauspäivien määrässä kuitenkin kasvoivat voimakkaammin kuin tuloerot. Hieman alle puolet sairauspäivien jakautumisessa tapahtuneesta muutoksesta oli mahdollista selittää tulojen muutoksella.
Kasvavat erot kotitalouksien kulutusmahdollisuuksissa olivat yhteydessä tulojakauman mukaisten sairastavuuserojen kasvuun, mutta eivät selitä muutosta kokonaan.
– Sairastavuuserojen muutos liittyykin todennäköisesti myös terveysongelmien aiheuttamiin vaikeuksiin työelämässä ja työmarkkinoilla, sanoo tutkija Akseli Aittomäki.
Eriarvoisuus synnyttänee terveyseroja
Rekisteritietoon perustuvaan tutkimukseen otettiin satunnainen yhdentoista prosentin otos suomalaisväestöstä; ryhmä rajattiin siten, että mukana tarkastelussa olivat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka eivät tutkimusaikana saaneet mitään eläkettä. Terveyttä mitattiin Kelan korvaamilla sairauspäivillä.
Koulutuksen ja ammattiaseman yhteys sairastavuuteen huomioitiin, ja tutkimuksessa mitattiin myös kulutusmahdollisuuksien yhteyttä sairastavuuteen. Erot korvattujen sairauspäivien määrissä tulojakauman eri päissä olevien ihmisten välillä kasvoivat huomattavasti tutkimusjakson aikana.
– Tiedämme, että kotitalouden tulot ovat yhteydessä sairastavuuteen. Tutkimusajanjaksona tuloerot kasvoivat ja myös sairastavuuserot tuloluokkien välillä kasvoivat. Taloudellisen eriarvoisuuden suureneminen on todennäköisesti osasyy terveyserojen kasvamiseen, Aittomäki tiivistää.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Hjelt-instituutissa ja valtiotieteellisen tiedekunnan Väestön tutkimuksen yksikössä tehty tutkimus on julkaistu Social Science & Medicine -lehdessä.
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
