Traumaattisia kokemuksia tulisi arvioida systemaattisesti, kun lapsi oireilee itsetuhoisesti

Potilaat harvoin raportoivat traumaattisista kokemuksistaan spontaanisti.

Adobe/AOP

Itsetuhoiset ajatukset ja käyttäytyminen ovat tavallisia syitä lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöihin liittyviin päivystyskäynteihin. Tutkimusten mukaan traumaattiset kokemukset ovat yleisiä itsetuhoisesti oireilevilla lapsilla, mutta ne saattavat jäädä tunnistamatta. Potilaat harvoin raportoivat traumaattisista kokemuksistaan spontaanisti.

Retrospektiivisessä, potilasasiakirjoihin perustuneessa tutkimuksessa selvitettiin haastattelemalla itsetuhoisten ajatusten, yritysten ja traumaattisten kokemusten yleisyyttä psykiatriseen ensiapuun hakeutuneilla lapsilla ja nuorilla (n = 861). Potilaista 50,5 % oli poikia ja keski-ikä hoitoon tullessa oli 13,1 vuotta (± 3,1 v).

Traumaattiset kokemukset olivat tutkimuspotilailla yleisiä: 52 %:lla oli taustallaan vähintään yksi sellainen. Ensiapuun tullessa 27 %:lla esiintyi itsetuhoisia ajatuksia, 5 %:lla oli aiempi tai tuore itsemurhayritys ja 10 %:lla sekä itsetuhoisia ajatuksia että yritys.

Sekä emotionaalisen, fyysisen että seksuaalisen kaltoinkohtelun tai väkivallan kokemukset yhdistyivät tutkimuspotilailla itsetuhoisten ajatusten ja käytöksen esiintymiseen. Emotionaalinen kaltoinkohtelu lisäsi itsetuhoisen ajattelun riskin yli kaksinkertaiseksi ja itsemurhayrityksen riskin yli kolminkertaiseksi. Kiusaamisen kohteeksi joutuminen lisäsi itsetuhoisen ajattelun esiintymisen riskiä lähes kaksinkertaiseksi.

Tutkijat suosittelevat, että traumaattisia kokemuksia tulisi seuloa rutiininomaisesti päivystysyksiköissä, joissa arvioidaan lasten ja nuorten itsetuhoista oireilua. Näin jatkohoito voitaisiin kohdentaa paremmin, ja itsemurhan riskiä lisääviin ja itsetuhoista ajattelua ja käytöstä ylläpitäviin tekijöihin voitaisiin puuttua tehokkaammin.

Marr MC, Gerson R, Lee M, Storfer-Isser A, Horwitz SM, Havens JF. Trauma exposure and suicidality in a pediatric emergency psychiatric population. Pediatr Emerg Care 2022;38:e719-e723. doi: 10.1097/PEC.0000000000002391

Kirsi Kakko

Riikka Riihonen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.