Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa on toteutunut. Kuka tahansa suomalaispotilas voi hakeutua hoitoon EU- tai Eta-maihin tai Sveitsiin. Vastaavasti EU-maista Suomeen tulevien potilaiden on päästävä julkiseen terveydenhuoltoon samassa ajassa ja samoin edellytyksin kuin kunnan asukkaiden.
Suomesta toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin hoitoon varta vasten hakeutuva potilas saa hoidosta yhtä suuren Kela-korvauksen kuin saisi vastaavasta yksityisen terveydenhuollon hoidosta Suomessa. Korvauksen edellytyksenä on, että potilaan saama hoito on korvattavaa myös Suomessa, eli se kuuluu terveydenhuollon palveluvalikoimaan täällä.
Nyt palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus.
Valikoimaa alkaa määrittää tarkemmin STM:n yhteyteen perustettava palveluvalikoimaneuvosto. Sen pääsihteeriksi on valittu ylilääkäri, dosentti Jaana Leipälä THL:stä.
Terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla ja Suomessa sekä hoitokustannusten korvaamisesta saa tietoa uudesta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä. Potilaiden lisäksi esimerkiksi lääkärit voivat käyttää yhteyspistettä.
Yhteyspisteellä on verkkosivut ja puhelinpalvelu. Lisäksi tietoja voi saada sähköpostitse.
Eurooppalainen resepti kirjoitetaan toisin
Suomalaiset potilaat voivat ostaa lääkkeitä EU- ja Eta-maiden apteekeista Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä.
Se kirjoitetaan lääkkeen vaikuttavan aineen perusteella. Kauppanimeä käytetään vain poikkeustapauksissa: kun kyseessä on biologinen lääke tai kun lääkkeen määrääjä pitää kauppanimen käyttöä lääketieteellisistä syistä välttämättömänä. Silloin reseptissä on esitettävä lyhyesti kauppanimen käytön syyt. Eurooppalaisella reseptillä ei voi määrätä huumausaineiksi luokiteltavia lääkevalmisteita.
Eurooppalainen lääkemääräys kirjoitetaan joko suomeksi ja englanniksi tai ruotsiksi ja englanniksi. Reseptilomakkeita saa esimerkiksi fimnet.fi-sivustolta (jäsenpalvelut > sähköiset lomakkeet) ja Kelasta.
Ulkomailta ostetun lääkkeen hinnasta saa sairausvakuutuskorvauksen Kelasta, jos vastaava lääkevalmiste on hyväksytty korvattavaksi Suomessa.
Ennakkolupa on poikkeus
Suomalainen potilas ei yleensä tarvitse minkäänlaista ennakkolupaa hakeutuessaan hoitoon ulkomaille. Potilas hakeutuu itse hoitoon, maksaa itse kustannukset ja saa hoidostaan korvauksen jälkikäteen.
Säännöstä on kuitenkin kaksi poikkeusta. Ennakkolupa tarvitaan, jos potilas ei itse halua maksaa hoitokustannuksia ulkomailla ja hän hakeutuu ulkomaille joko siksi, ettei julkinen terveydenhuolto pysty järjestämään hoitoa hoitotakuun mukaisessa ajassa, tai siksi, ettei Suomessa ole tarvittavaa osaamista.
Tällaisen tilanteen selvittäminen ei kuitenkaan ole yksittäisen lääkärin tehtävä.
– Kummassakin tapauksessa on klinikan johdon tehtävä selvittää, hankitaanko palvelu ulkomailta vai ei, sanoo lääkintöneuvos Jukka Mattila STM:stä.
Ennakkoluvan kuitenkin myöntää Kela.
STM:ssä arvioidaan, että ennakkolupia tarvitaan harvoin. Jos hoito ei järjesty määräajassa omassa sairaanhoitopiirissä, se yritetään hankkia muualta kotimaasta.
– Sen sijaan tähänkin asti on ollut tilanteita, joissa hoitoa ei saa Suomesta, koska täällä ei ole tarvittavaa osaamista. Hoito ulkomailta on silloin järjestetty yliopistosairaalan maksusitoumuksella. Niitä on annettu enintään joitakin kymmeniä vuodessa.
Mattilan mukaan ennakkolupia saatettaisiin tästedes myöntää harvinaisten tai vaikeiden sairauksien sellaiseen hoitoon, jota ei ole vielä otettu käyttöön Suomessa, koska hoidosta saatua näyttöä on pidetty riittämättömänä. Hän arvioi potilasjärjestöjen tuovan tällaisia hoitoja entistä aktiivisemmin julkisuuteen.
– Lisäksi syöpähoidot kehittyvät niin nopeasti, että jokin maa voi ottaa uusia menetelmiä palveluvalikoimaansa ennen Suomea. Osaamista voi puuttua myös muiden kulttuurien käytäntöihin liittyvissä hoidoissa.
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, puhelinpalvelu 020 63 40 400 arkisin klo 9–16, verkkosivut www.kela.fi/yhteyspiste ja sähköposti yhteyspiste@kela.fi.
Suvi Sariola
toimittaja
Julkaistu Lääkärilehdessä 1–2/14.
