Suomesta ulkomaille hoitoon lähtevän potilaan hoitokustannuksia korvattaisiin kahdella eri tavalla sen mukaan, onko kyse hoitoon hakeutumisesta toiseen valtioon vai ulkomailla oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömäksi tulleesta hoidosta.
Molemmissa tapauksissa potilas maksaisi hoidon kustannukset aina ensin itse hoidonantajalle ja voisi hakea maksuun jälkikäteen korvausta Kelalta. Potilaan ei tarvitsisi hakea ennakkolupaa hakeutuakseen hoitoon.
Potilas olisi oikeutettu saamaan hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvaus) silloin, kun hän hakeutuu hoitoon EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin. Kustannuksista vastaisi sairausvakuutusrahasto. Potilaan matkakustannukset korvattaisiin sellaiseen lähimpään kotimaan hoitopaikkaan, jossa vastaavaa hoitoa olisi tarjolla.
Silloin jos henkilö ulkomailla ollessaan sairastuisi äkillisesti tai tarvitsisi muuten lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa, hänen hoitokustannuksensa korvattaisiin enintään Suomen julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaisesti. Henkilölle maksettavasta korvauksesta vähennettäisiin vain julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu. Näistä kustannuksista vastaisi valtio.
Korvattavien palvelujen kuuluttava suomalaisen terveydenhuollon valikoimaan
Potilaalla olisi oikeus saada korvausta vain sellaisesta hoidosta, joka kuuluu suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Nämä terveydenhuollon palvelut määriteltäisiin tarkemmin toimielimessä, joka perustettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen.
Ehdotuksen mukaan suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus.
Lisäksi perustettaisiin rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, jonka päätehtävänä olisi tarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Yhteyspiste sijoitettaisiin Kansaneläkelaitokseen.
Ulkomailta Suomeen tulevia potilaita kohdeltava kuten kunnan asukkaita
Myös muista EU-maista tulevat potilaat voisivat hakea terveyspalveluja Suomesta. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan näitä henkilöitä kuten kunnan asukkaita. Ulkomailta Suomeen tulevan potilaan on päästävä julkiseen terveydenhuoltoon samassa ajassa ja samoin edellytyksin kuin kunnan asukkaiden.
Esityksen mukaan hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa julkisessa terveydenhuollossa voitaisiin rajoittaa määräaikaisesti poikkeustilanteissa esimerkiksi silloin, kun hoitotakuun määräajat ovat kyseisessä toimintayksikössä ylittyneet.
Esityksessä ehdotetaan myös, että hoitoa antaneen kunnan sijaan valtio vastaisi jatkossa nykyistä laajemmin hoidon kustannuksista silloin, kun hoitoa annetaan Suomessa henkilölle, jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa, mutta jolla ei ole Suomessa kotikuntaa.
Lisäksi ehdotetaan, että tämä valtion korvaus ulotettaisiin tilanteisiin, joissa kotikunnattomalle henkilölle on annettu terveydenhuoltolain mukaista kiireellistä hoitoa eikä hoidon kustannuksia ole saatu perittyä.
Uusi laki voimaan vuoden 2014 alussa
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta torstaina 12. syyskuuta. Uuteen lakiin on koottu myös voimassa olevia säännöksiä rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvistä menettelyistä ja hoitokustannusten korvaamisesta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hoitokustannusten korvausmallin arvioidaan lisäävän valtion kustannuksia vuonna 2014 noin 5,4 miljoonaa euroa ja sairausvakuutuksen kustannuksia noin kolme miljoonaa euroa, josta valtio rahoittaa puolet.
Valtion korvauksen laajentaminen lisää valtion kustannuksia noin 11 miljoonaa euroa. Kustannuslisäystä vastaava summa vähennettäisiin kunnille maksettavista valtionosuuksista.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2014.
Lähde: STM
Kuva: Panthermedia
Lisää aiheesta:
Hoitoa ja tietoa yli rajojen
Mitä hoitoja suomalaisessa terveydenhuollossa korvataan
Viro vie, Espanja tuo
