Entisessä kotimaassaan kyläilymatkoilla käyvät maahanmuuttajat ovat selvä riskiryhmä malarian suhteen, sanoo HYKS:n infektiosairauksien klinikassa työskentelevä infektiosairauksien erikoislääkäri Heli Siikamäki. Hän muistuttaa myös, että matkailijalla voi myös olla influenssa, vaikka Suomessa ei olisikaan influenssakausi.
Siikamäki selvitti väitöstutkimuksessaan sairauksien ja vammojen esiintyvyyttä ulkomaanmatkoilla, matkan jälkeisen kuumeen syitä sekä erityisesti malariatapauksia.
Maahanmuuttajapotilaille neuvoja rokotuksista ja estolääkityksestä
Tartuntatautirekisteriin 1995–2008 kirjatuista 484 malariatapauksesta kolme neljästä oli saatu Afrikasta. Potilaista 42 prosenttia oli ulkomaalaista syntyperää, ja heistä lähes 90 prosenttia oli saanut tartunnan synnyinseudullaan.
Siikamäki analysoi vuosina 2003–2011 todettujen 265 malariatapauksen taustatiedot. Suomessa syntyneistä malariapotilaista noin 80 prosenttia oli saanut terveysneuvontaa ennen matkaa, mutta endeemisissä maissa syntyneistä potilaista vain 20 prosenttia.
– Synnyinseudullaan kyläilevät matkailijat menevät sinne usein pitkiksi ajoiksi, mutta he eivät käytä estolääkitystä. Monesti mukana on myös Suomessa syntyneitä lapsia, joilla ei ole edes osittaista immuniteettia, jota aikuisilla ehkä vielä saattaa olla.
Siikamäen mukaan esimerkiksi lastenneuvolassa ja terveyskeskusvastaanotolla pitäisikin tarjota maahanmuuttajapotilaille neuvoja rokotuksista ja estolääkityksestä, jos käy ilmi, että potilas aikoo matkustaa entiseen kotimaahan.
Hän tutki myös malaria-alueelta palanneiden kuumepotilaiden diagnooseja. Aineistona oli Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalla 2005–2009 käyneiden 462 potilaan lopulliset diagnoosit.
– Sepsis (verenmyrkytys) osoittautui yhtä yleiseksi kuin malaria. Kyseessä oli toki yliopistosairaalan päivystyspoliklinikan aineisto, ja suurin osa potilaista oli tullut lähetteellä. Kollegat ovat kuitenkin olleet oikeassa lähetteen kirjoittaessaan, sillä neljäsosalta potilaista löytyi potentiaalisesti henkeä uhkaava infektio, esimerkiksi vakava bakteeri-infektio, dengue-kuume tai malaria.
– Kuumeen syy voi olla myös akuutti HIV-infektio, kuten neljällä potilaalla 174 testatusta.
Matkailijalla voi olla influenssa kesälläkin
Siikamäki muistuttaa, että matkailijalla voi myös olla influenssa, vaikka Suomessa ei olisikaan influenssakausi. Influenssa osoittautui matkanjälkeisen kuumeen syyksi kahdeksalla potilaalla.
– Influenssapikatestejä olisi voitu tehdä enemmänkin. Testi oli kuitenkin tehty vain 18 prosentille potilaista, jotka kliinisesti täyttivät influenssaepäilyn kriteerit.
Kuumeilevan matkailijan perustutkimuksiin sairaalassa pitäisikin Siikamäen mukaan kuulua malarianäytteiden ja veriviljelyn lisäksi myös HIV-testi ja influenssapikatesti, jos oireet sopivat influenssaan.
Kirjoittanut:
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivulla.
