Arviolta 125 miljoonaa ihmistä elää tällä hetkellä aseistetun konfliktin alueella – suurin määrä sitten toisen maailmansodan. Sota ja konfliktit aiheuttavat psyykkistä kärsimystä, masennusta ja traumaperäistä stressihäiriötä. Konfliktialueilla ei yleensä ole toimivaa terveydenhuoltoa eikä riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. JAMAssa julkaistiin Pakistanin Peshawarissa toteutettu hoitokoe, jossa maallikot koulutettiin lievittämään psyykkisestä stressistä kärsivien hätää.
Interventio sisälsi viisi viikoittaista 90 minuutin yksilötapaamista, joissa tuettiin ongelmanratkaisutaitoja, aktiivisuutta ja sosiaalisen tuen hankkimista sekä stressinhallintaa. Maallikot saivat kahdeksan päivän koulutuksen intervention toteuttamiseen sekä lisäksi viikoittain työnohjausta.
Tutkimukseen osallistui 346 potilasta, joiden keski-ikä oli 33 vuotta ja joista 79 % oli naisia. Heistä 172 satunnaistettiin maallikoiden antamaan hoitoon ja 174 tavanomaiseen hoitoon. Potilaat rekrytoitiin avohoidon klinikalta, joka tuotti myös äitiyshuollon palveluja, mikä selittää nuorten naisten osuutta ryhmässä. Tulosmuuttujina mitattiin masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta PHQ-9- ja HADS-asteikoilla.
Vaikka pommitukset ja aseelliset iskut vaikeuttivat intervention toteuttamista, seurantatieto saatiin yli 80 %:sta. Kolmen kuukauden seurannassa hoitoryhmässä tulos oli molemmilla asteikoilla keskimäärin kolme pistettä parempi kuin verrokkiryhmässä, mikä on kliinisesti merkittävä tulos. Hoitoryhmässä myös potilaiden toimintakyky parani.
Muiden mielenterveyspalvelujen puuttuessa kevytkin interventio voi tuottaa tulosta. Maallikoilla oli paikallisina asukkaina hyvät valmiudet ymmärtää asiakkaitaan, ja he saivat säännöllistä tukea. Interventioiden delegoiminen vähemmän koulutetuille työntekijöille saattaa yleisemminkin olla käypä periaate, etenkin kriisiolosuhteissa.
Lähde:
Rahman A, Hamdani S, Awan N ym. Effect of a multicomponent behavioral intervention in adults impaired by psychological distress in a conflict-affected area of Pakistan: A randomized clinical trial. JAMA, verkossa ensin 12.11.2016. doi:10.1001/jama.2016.17165
Kirjoittaja:
Helena Liira
LT, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehdessä 48/16.
