Laihdutusleikkausten jälkeisen plastiikka­kirurgian tarve lisääntyy

Laihdutusleikkausten vuotuinen määrä on noussut Suomessa nopeasti yli tuhanteen. Samalla on kasvanut myös postbariatrisen plastiikkakirurgian tarve.

Laihdutusleikkausten vuotuinen määrä on noussut Suomessa nopeasti yli tuhanteen. Samalla on kasvanut myös postbariatrisen plastiikkakirurgian, kuten esimerkiksi vatsan muotoiluleikkausten eli abdominoplastioiden tarve.

Suurin osa laihdutusleikkauksista tehdään edelleen julkisella sektorilla. Jälkihoitokirurgiaa tarvitsee eri arvioiden mukaan noin 20–60 % potilaista.

– Suomessa tehdään edelleen vähän laihdutusleikkauksia väestömäärään suhteutettuna. Näppituntuma on, että myös jälkihoitokirurgian kysyntä on pienempää kuin muissa maissa, sanoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri Janne Jyränki HUS:sta.

– Leikkausmäärä on kuitenkin lisääntynyt 50–100 % joka vuosi kolmen viime vuoden aikana ja trendi näyttää jatkuvan. Potilasryhmän kasvaessa täytyy päättää, lisätäänkö ­resursseja vai tiukennetaanko kriteereitä.

HUS:ssa tehdään keskimäärin kaksi abdominoplastiaa ja yksi vartalonkohotusleikkaus (body lift) kuukaudessa. Olkavarsien, rintojen ja sisäreisien korjailut ovat rajatapauksia, joiden tarve arvioidaan potilaskohtaisesti. Näitä tehdään muutamia vuodessa.

– Esimerkiksi rintojen pienennysleikkauksen indikaatiot ovat samat kuin muillakin naisilla.

Pään ja kaulan alueen jälkihoitokirurgiaa ei tehdä julkisella puolella lainkaan.

Toiminnallinen 
haitta aiheena

Postbariatrisen plastiikkakirurgian edellytyksenä julkisella ­sektorilla ­pidetään voimakkaan laihtumisen ­aiheuttamien ihopoimujen aiheuttamaa toiminnallista haittaa.

– Endokrinologi kirjoittaa potilaille lähetteen plastiikkakirurgin vastaanotolle jälkihoitokirurgian indikaatioiden arvioon, Jyränki sanoo.

– Arvioinnissa noudatetaan tiettyjä kriteerejä ja pisteytyksiä, mutta leik­kauspäätös on hyvin yksilöllinen.

Korjauskirurgia on mahdollista, kun laihdutusleikkauksesta on kulunut noin kaksi vuotta. Potilaan tulee olla laihtunut alle painoindeksin ylärajan 32 kg/m2, sillä sen yläpuolella leikkauskomplikaatioiden riski kasvaa.

Painoindeksitavoitteen saavuttaa vain pienehkö osuus laihdutusleik­kauksen läpikäyneistä. Lisäksi painon tulee olla pysynyt vakaana vähintään puoli vuotta, sillä leikkauksen jälkeinen lisälaihtuminen voi aiheuttaa tarvetta lisäkorjauksille.

– Edellytyksenä on myös riittävän hyvä yleiskunto. Potilaalla ei saa olla yleissairauksia ja psyykkisen kunnon tulee olla hyvä: ei kehonkuvahäiriöitä, masennusta tai mielialahäiriöitä.

Jyränki ei näe plastiikkakirurgian näkökulmasta erityistä syytä korjausleikkausten keskittämiseen.

– Body lift -leikkaukset voisi olla hyvä keskittää yliopistosairaaloihin, hän ehdottaa.

Tiina Lautala
toimittaja

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehdessä 23/2013