Suhteellisen turvallinen lääke hoitoympäristössä ei ole sitä enää huumeiden käyttöympäristössä. Tämän havainnon teki Sanna Rönkä väitöstutkimuksessaan.
Tulokset viittaavat siihen, että katukauppalääkkeiden lisäksi lääkärin määräämillä lääkkeillä on yhteys huumekuolemiin. Erityisesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla huumeiden ongelmakäyttäjillä oli reseptilääkeostoksia huumeyliannostuskuolemiin liittyen. Myös laadullinen analyysi osoittaa, että lääkkeitä hankitaan terveydenhuollosta joko itselääkinnällisiin tai päihtymistarkoituksiin.
Matala koulutus, työttömyys, työkyvyttömyyseläke, avioero ja asuminen laitoksessa tai yksin olivat yhteydessä huumekuolleisuuteen. Vaikka nämä eivät yksittäisinä tekijöinä ole merkki huono-osaisuudesta, kokonaisuudessa huumekuolleisuus on vahvasti yhteydessä sosiaaliseen huono-osaisuuteen.
Riittävästi paikkoja huumehoitoon
Koska huumekuolemaan johtava syrjäytymisprosessi alkaa nuorella iällä, nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja hoito sekä opintopolun turvaaminen toisen asteen koulutukseen on tärkeää. Röngän mukaan tulisi myös varmistaa, että paikkoja huumehoitoon on riittävästi, kynnys hoitoon pääsyyn on matala ja hoitopolku selkeä.
Tutkimuksen aineistona on käytetty rekisteriaineistoja, ikääntyneiden huumeiden käyttäjien haastatteluja ja internetin keskustelufoorumin keskusteluketjuja, joita on analysoitu kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin.
Sanna Röngän väitöskirja Huumeiden käyttäjien kuolemat Suomessa: Monimenetelmäinen tutkimus lääkkeellistymisen, sosiaalisen huono-osaisuuden ja huumeiden käyttökontekstien näkökulmasta tarkastetaan 12.1.2019 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
Toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 8.1.2019.
