Lääkäreillä ja terveydenhoitajilla on hyviä kokemuksia keskiraskauden laajoista terveystarkastuksista, jotka aloitettiin äitiysneuvoloissa kolme vuotta sitten.
– Henkilökunnan mukaan tarkastukset ovat auttaneet tunnistamaan perheiden pulmia ja tuen tarvetta aiempaa paremmin. Tukea voidaan myös antaa varhaisemmassa vaiheessa, THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen kertoo.
THL:n lapsiperhekyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä äitiysneuvolan asiakkaasta pitää laajaa tarkastusta hyödyllisenä perheelle.
Hakulinen-Viitasen mukaan laaja terveystarkastus antaa mahdollisuuden keskustella vanhempien hyvinvoinnista tavallista perusteellisemmin. Samalla terveydenhoitaja tai lääkäri voi sopia tarvittavista palvelujärjestelmän toimenpiteistä perheen auttamiseksi.
Isät ovat mukana entistä enemmän. THL:n vielä julkaisemattoman selvityksen mukaan kuusi kymmenestä terveyskeskuksesta ilmoittaa, että vähintään puolessa laajoista terveystarkastuksista molemmat vanhemmat ovat paikalla.
Noin neljäsosa asiakkaista herättää terveydenhoitajan tai lääkärin huolen. Tuen tarpeet liittyvät yleensä terveystottumuksiin, päihteiden käyttöön, jaksamiseen, puutteelliseen vanhemmuuteen, parisuhteeseen, vuorovaikutukseen tai mielenterveyteen.
Keskustelutaitoja voi hioa
Kajaanin keskusneuvolassa työskentelevä neuvolalääkäri Heidi Räty katsoo, että laajassa terveystarkastuksessa saa hyvin yleiskäsityksen asiakkaiden tilanteesta.
Rädyn mukaan moniammatillisuus ja työparina työskentely ovat tarkastuksissa oleellisia. Kajaanissa hoitaja ja lääkäri työskentelevät samassa paikassa lähellä toisiaan, ja suullinen konsultaatio sujuu helposti.
– Kun lisäavun tarve löytyy ja asiakkaalla on motivaatiota ja neuvolalla mahdollisuuksia auttaa heitä eteenpäin, tuntuu että asiassa on onnistuttu, Räty sanoo.
Tuovi Hakulinen-Viitasen mukaan moni lääkäri ja hoitaja on kokenut tarkastukset vaativiksi. Sensitiivisten asioiden puheeksi ottamisen ja niistä keskustelemisen taitoja voi hioa täydennyskoulutuksessa, joita muun muassa THL ja aluehallintovirastot järjestävät.
– Puheeksi ottamisen uskallusta lisää se, että alueelliset hoito- ja palveluketjut ovat kunnossa ja asiakkaita pystyy ohjaamaan tarvittavan tuen piiriin, hän sanoo.
Hakulinen-Viitasen mukaan tarkastukset edellyttävät myös ajallista resursointia.
– Reilu puolet kunnista on käyttänyt neuvola-asetuksen myötä korotettuja valtionosuuksia noin 300 uuden terveydenhoitajan ja lääkärin rekrytointiin.
Kirjoittanut:
Miia Soininen
Kuva:
Panthermedia
