Keski-iän ylittänyt, reilusti ylipainoinen mies tuli töistä kotiin ja meni makuulle kyljelleen. Hän oli huonovointinen ja viluinen. Jonkin ajan kuluttua miehelle ilmaantui hengitysvaikeus ja omaiset soittivat hätäkeskukseen.
Ensihoitoyksikön saapuessa paikalle potilas makasi yhä kyljellään. Happisaturaatio ilman lsähappea oli 83 prosenttia eikä tahtonut nousta kunnolla lisähapella. Syketaajuus oli selvästi koholla (130/min), verenpaine normaalitasolla ja hengitystiheys oli noin 40/min. Potilaalla oli kuumetta lähes 39 astetta.
Tuntuvasti ylipainoisella miehellä oli jaloissa merkittävää kroonista turvotusta. Mitään lääkityksiä hänellä ei tiedetty olevan käytössä. Miehen hengitys vinkui kauttaaltaan, ja veren glukoosipitoisuus oli pieni (3 mmol/l).
Ensihoitoyksikkö pyysi paikalle ensihoitolääkärin. Kun tämä saapui, potilas oli paareilla puoli-istuvassa asennossa. Hengitys oli subjektiivisesti helpottanut, happisaturaatio oli noussut 96 prosenttiin lisähappea antavan varaajamaskin avulla, ja potilas pystyi jo vastailemaan muutaman sanan lauseilla. CPAP-hoidon jälkeen potilaan tila koheni edelleen. Lopulta potilas kuljetettiin keskussairaalaan tutkimuksiin ja hoitoon.
Huomattavasti ylipainoisen potilaan hoito
Potilaan keuhkot tutkittiin sairaalassa, mutta niissä ei havaittu mitään aiempaa vikaa. Keuhkojen vaikean toimintahäiriön aiheutti todennäköisesti vain ja ainoastaan ylipainoisen henkilön kylkiasento.
Ylipainoisten potilaiden merkittävin ongelma onkin suuren painon aiheuttama muutos fysiologiassa, etenkin keuhkojen toiminnan osalta. Ylipainoisen potilaan keuhkojen alaosat painuvat kasaan varsinkin makuuasennossa, kun vatsan elimet painavat kasaan rintakehän aluetta.
Tilanne vaikeutuu, jos potilas on kylkiasennossa. Silloin jo ennestään ahtaalla oleva keuhko painuu yhä enemmän kasaan painon kohdistuessa siihen sekä alhaalta että yläpuolelta, ja hengitysilma painottuu yläpuoliseen keuhkoon pienempää vastapainetta kohden. Tällöin keuhkoihin syntyy nopeasti ilmattomia alueita. Verenkierto ei kuitenkaan välttämättä heti lopu näiltä alueilta, jolloin sydämen vasemmalle puolelle tulee sekä hapettunutta että happeutumatonta (ilmattoman alueen kautta kiertänyttä) verta. Veren kokonaishappimäärä on siten tavanomaista pienempi, ja tämä aiheuttaa elimistöön hapenpuutteen ja potilaalle happeutumisvajauksen taudinkuvan. Sama ilmiö voi ilmetä pitkään samassa asennossa maatessa myös normaalipainoisille ihmisille, mutta ylipainoiset ovat sille erityisen herkkiä.
On mahdollista, että pelkkä asennon vaihto vaakatason kylkiasennosta puoli-istuvaan asentoon paareille korjasi esimerkkipotilaamme tilannetta ja jo sinänsä vähensi ilmattoman keuhkokudoksen määrää. Potilaan tila koheni entisestään, kun hänelle aloitettiin happeutumisvajauksen takia CPAP-hoito.
Muista ottaa asento huomioon
Potilaan asento, tulee ottaa huomioon, missä tahansa kovasti ylipainoista potilasta hoidetaan. Tuntuvasti ylipainoisella potilaalla asento vaikuttaa keuhkojen toimintaan merkittävästi enemmän kuin normaalipainoisella. Elleivät verenkierron ongelmat estä, potilas tulisi siksi lievänkin hengitysvaikeuden takia siirtää puoli-istuvaan asentoon ja tukea asento hyvin.
Ylipainoisen potilaan pääpuolen tulisi periaatteessa olla lähes aina hieman kohoasennossa (10–20 astetta) riippuen siitä, mikä tuntuu potilaasta mukavimmalta.
Tajuttoman potilaan kohdalla on kuitenkin oleellisempaa, että hengitystiet pysyvät auki. Siksi maallikon tulee asettaa tajuton henkilö painosta huolimatta kylkiasentoon. Ammattilainen tekee arvion siitä, onko kylkiasennosta enemmän haittaa kuin hyötyä.
Suomessa on kohtalainen ylipaino-ongelma. Sairaaloissa joudutaan varautumaan kovasti ylipainoisten potilaiden hoitoon muun muassa heille tarkoitetulla sänky- ja patjakalustolla. Ensihoidon välineistö, ambulanssien paarikalusto ja tilat joutuvat ajoittain koetukselle.
Ongelma koskee myös henkilöstöä: potilaan siirtämiseksi tarvitaan usein kantoapua, kun yhden yksikön henkilökunta ei selviä suurikokoisen potilaan kanssa. Suurimman ongelman ylipaino aiheuttaa kuitenkin potilaalle itselleen.
Kirjoitus perustuu Lääkärilehdessä 23/15 julkaistuun artikkeliin. Potilaan tunnistamista mahdollistavia tietoja on muutettu.
Lue myös:
"BMI ei yksin määritä terveyttä"
Näin puutut lapsen ylipainoon
Kirjoittanut:
Vesa Lund
erikoislääkäri
Satakunnan sairaanhoitopiiri
Kuva:
Panthetmedia
