Lääkärit eivät valitettavasti riittävästi ymmärrä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien erityistarpeita, sanoo työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri, Sexpo-säätiön varapuheenjohtaja Vilho Ahola.
– Kaikki viime vuosikymmenten aikana tehdyt selvitykset osoittavat, että tässä on vakavia puutteita, Ahola sanoo.
Hänellä on myös Fellow of the European Committee of Sexual Medicine -pätevyys.
Selvitysten valossa ongelmana ei niinkään ole osaamisen vaje vaan asenteet. Ahola kehottaakin lääkäreitä tarkastelemaan kriittisesti omia asenteitaan.
Vähemmistöstressi rasittaa
Aholan mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydentila on keskimäärin heikompi kuin muun väestön. Näihin ryhmiin kuuluvat käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö. Syrjinnän pelko on keskeinen syy tähän.
Ahola puhuu vähemmistöstressistä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat edelleen stressiä siitä lähtien, kun kohtaavat erilaisuutensa normatiivisessa kulttuurissa.
Stressikuormitus johtaa lisääntyneisiin mielenterveyden häiriöihin ja somaattiseen sairastavuuteen stressin aiheuttajasta riippumatta. Vastaavaa nähdään esimerkiksi taloudellisessa ahdingossa kamppailevilla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla kuormitus on elinikäistä, mikä tekee riskistä erityisen voimakkaan.
– Tämä näkyy hyvin monin tavoin, muun muassa elintavoissa.
Oletuksena heteroseksuaalisuus
Aholan mukaan lääkärien asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan näkyvät vastaanotolla esimerkiksi kielenkäytössä. Lääkäri usein olettaa, että potilas on hetero. Elinikäisesti syrjintää kokeneelle tämä viestii kelpaamattomuutta.
– Lääkäri voi puhua miehestä tai vaimosta, vaikka kumppani olisi parempi sana. Ei kannata olettaa mitään.
Toinen esimerkki on pakottaminen ”kaapista tulemiseen”. Lääkäri on määräämässä potilaalle aknelääkettä, jonka yhteydessä täytyy olla raskaudenehkäisy. Hän kysyy potilaalta ehkäisyn tarpeesta. Kun potilas sanoo, ettei tarvitse sitä, lääkäri jatkaa kyselemistä. Lopulta potilaan on pakko sanoa, että hänellä on naiskumppani.
– Kysely pitäisi lopettaa ja kunnioittaa potilaan oikeutta itse päättää, kokeeko hän tilanteen turvalliseksi tulla ulos seksuaalisen suuntautumisensa kanssa.
Ahola painottaa, että hyväksyvän ilmapiirin viestimistä voi auttaa esimerkiksi vastaanoton tai terveyskeskuksen ympäristössä näkyvät viestit syrjimättömyydestä. Esimerkiksi American Medical Association suosittaa tällaista.
– Viestin takana täytyy tietenkin myös olla todellisuus. ●
Lääkäriliitto osallistuu Helsinki Pride -viikkoon 7.–13. syyskuuta. Pride näkyy muun muassa liiton somekanavissa.
Ulla Toikkanen
Kuva Sami Perttilä
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 36/2020.
