Syksy on tuonut mukanaan enterovirukset. Enterorokkoa ei ole tähän mennessä raportoitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) tavanomaista enempää tai erityisen rajuna versiona, mutta THL muistuttaa ulostenäytteen merkityksestä virustyypin analysoinnissa.
– Kun virustyyppi tutkitaan ulostenäytteestä, samalla tehdään poliovalvontaa. Rakkulanäytteestä saadaan geenimonistustestejä käyttämällä selville, että kyseessä on enterovirus, mutta ei virustyyppiä, laboratoriojohtaja Merja Roivainen THL:stä sanoo.
Enterorokko on yleinen lastentauti, mutta sitä voi esiintyä myös aikuisilla. Aikuisilla oireet ovat yleensä rajummat, kuten vuoden 2008 epidemiassa, jossa kämmenten ja jalkapohjien rakkuloiden lisäksi ilmeni kynsien irtoamista ja meningiittityyppistä kovaa päänsärkyä.
Pikkulasten enterorokkoa on Suomessa perinteisesti aiheuttanut coxsackievirus A16, mutta vuonna 2008 Suomeen rantautuivat ennestään lähes tuntematon coxsackievirus A6 sekä Aasiassa paljon sairastumista aiheuttanut enterovirus 71.
Enterovirus on helposti tarttuva, joten tehokkaasta käsihygieniasta on tarpeen muistuttaa muun muassa pienten lasten kanssa työskenteleviä. Virus leviää myös pisaratartuntana hengitysteiden kautta.
Enterovirusta esiintyy Suomessa erityisen paljon juuri vuoden loppupuoliskolla. Varmaa syytä ei tiedetä, mutta Roivaisen mukaan ilmiö on sama kaikilla alueilla, joilla vuodenaikojen vaihtelu on suurta. Ihmisessä tauteja aiheuttavia enteroviruksia tunnetaan yli 100 ja enterorokon lisäksi ne voivat aiheuttaa aivokalvontulehdusta, sydänlihastulehdusta ja ihottumatauteja sekä vastasyntyneelle yleistyneen infektion.
Enterorokkoon ei ole lääkehoitoa, sitä hoidetaan oireen mukaan.
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva: Lääkärilehti
Julkaistu www.laakarilehti.fi.
