Metsämyyrien runsausvaihtelulla on ajallinen yhteys borrelioosin ja myyräkuumeen ilmaantuvuuteen, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Metsämyyrä toimii pääisäntänä myyräkuumetta aiheuttavalle Puumala-virukselle sekä borrelioosia aiheuttavalle Borrelia-suvun bakteereille.
Jyväskylän ja Oulun yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimus (Aminikhah M ym. Scientific Reports 9.8.2021) osoitti, että taudinaiheuttajien luonnollisten isäntien runsausvaihtelulla on merkitystä ihmisen infektioriskiä arvioitaessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin metsämyyrän runsausvaihteluiden ja borrelioosin ja myyräkuumeen ilmaantuvuuden ajallista suhdetta Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla. Metsämyyrän noin kolmivuotiset runsausvaihtelut heijastuivat myyräkuumeen ja borrelioosin ilmaantuvuuteen.
Myyräkuumeen ilmaantuvuus seurasi myyrien runsausvaihteluita parin kuukauden aikaviiveellä, borrelioosin ilmaantuvuus taas vuoden viiveellä. Puutiainen puree ihmistä tyypillisesti nymfinä, mikä selittänee vuoden aikaviiveen.
– Noin vuoden aikaviive oli odotettavissa Borrelia-bakteerin kiertokulun perusteella. Puutiaistoukka saa Borrelia-bakteerin aterioidessaan Borrelia-bakteeria kantavalla myyrällä, ja tartunnan saaneesta toukasta kehittyy bakteeria ihmiseen tartuttava nymfi yleensä seuraavana vuonna ja aikuinen pari vuotta myöhemmin, kertoo tutkimuksen vastuututkija Eva Kallio Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös noin kahden vuoden viive myyrien runsauden sekä borrelioosin ilmaantuvuuden välillä, mikä saattaa heijastaa aikuisten taigapunkkinaaraiden puremien aiheuttamia infektioita. Taigapunkki puree ihmistä yleensä vasta aikuisvaiheessa.
Tiiamari Pennanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
