Joskus hammastrauman takaa voi paljastua monimutkainen fyysisen pahoinpitelyn ja laiminlyönnin vyyhti. Tutkimusten mukaan yli puolet lapsen fyysisestä pahoinpitelystä kohdistuu pään, kasvojen ja kaulan alueelle. Juuri hammasvauriot, mutta myös mustelmat, hankaumat ja palovammat kasvoissa voivat johtaa kaltoinkohtelun jäljille.
Fyysisen väkivallan tunnusluvut ovat mykistäviä: 72 % alle 14-vuotiaista on kokenut lievää väkivaltaa, 7 % heistä usein. Vakavasta väkivallasta kärsii 8 % alle 14-vuotiaista, 1 % heistä usein.
– Nämä ovat ilmiöitä, jotka pääsääntöisesti jatkuvat, ellei niihin puututa, eikä niitä voi jättää huomioimatta, muistuttaa LL, foniatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Päivi Lindholm.
Kaltoinkohtelun aiheuttamat fyysiset vammat ja kipu saadaan yleensä parannettua, mutta psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen.
Suu voi paljastaa laiminlyönnin
Aina kaltoinkohtelu ei näy fyysisinä vammoina. Kaltoinkohtelun yleisin muoto – laiminlyönti – voi kätkeytyä vaiteliaisuuteen, pelkoon, lapsen poikkeukselliseen käyttäytymiseen vanhemman seurassa sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen säröihin.
– Hammaslääkärit ovat hyvällä näköalapaikalla havaitsemassa, pystyykö lapsi esimerkiksi ottamaan vastaan tukea ja turvaa vanhemmalta, sanoo Lindholm.
Ammattilaisilta edellytetään herkkyyttä huomata merkit ja valmiutta lähteä puhumaan asiasta.
– Lapsi voi antaa heikkoja täkyjä rivien välissä ja testata, olisiko tämä se aikuinen, joka voisi auttaa.
Laiminlyönnistä on vähän tutkittua tietoa, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan laiminlyöntiä kokee arviolta 10 % lapsista. Monimuotoista laiminlyöntiä on mukana jossain määrin kaikissa kaltoinkohtelutapauksissa, ja kaikkiaan laiminlyötyjen lasten lukumäärä on suurempi kuin muulla tavalla kaltoinkohdeltujen lasten.
Heikko suunterveys voi paljastaa myös muuten hankalasti tunnistettavan laiminlyönnin, sillä perustarpeiden, kuten hammashoidon, laiminlyöntiä on mahdoton peittää. Pahoin reikiintyneet hampaat, suun alueen tulehdukset ja hammaslääkärikäyntien toistuva peruminen voivat kertoa hoidon laiminlyönnistä, mutta myös muusta lapsen kaltoinkohtelusta.
– Lapsilla, joilla on yksi asia rempallaan, voi moni muukin asia vinksahtaa helposti.
Lastensuojeluilmoitus on keino tarjota apua
Lastensuojelulaki (LSL 25 §) velvoittaa kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia tekemään viipymättä lastensuojeluilmoituksen, kun he havaitsevat tai epäilevät lapsen kaltoinkohtelua. Laki velvoittaa tekemään ilmoituksen myös poliisille, mikäli kyseessä on pahoinpitely.
– Jos lastensuojeluilmoituksen jättää tekemättä, on se samalla hiljainen hyväksyntä asialle – sitä ei tule usein mietittyä, muistuttaa Lindholm.
– Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka väkivalta perheessä ei kohdistuisi lapseen vaan toiseen perheenjäseneen tai vaikka väkivalta olisi lasten välistä.
Suunnitelmallinen ja moniammatillinen yhteistyö mm. terveyskeskuksissa parantaa lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyä, tunnistamista sekä lasten ja perheiden tukemista. Lindholm painottaa, että apu saadaan parhaiten perille, kun yhteistyö eri ammattiryhmien välillä toimii ja ammatilliset osaavat hyödyntää toisiaan.
– Nykyinen laki mahdollistaa myös sen, että perhe voi saada ennaltaehkäisevää tukea, kun lastensuojelu saa tiedon alkavista ongelmista.
On tärkeää muistaa, ettei lastensuojelun mukaan pyytäminen ole rangaistus, vaan keino tarjota apua lapselle ja perheelle.
Kirjoittaja:
Annika Nissinen
toimittaja
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 6/2016.
Kuva: Panthermedia
Lue myös nämä:
Ravistellun vauvan oireyhtymä: Vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelu
Lasten hyvä suunterveys on investointi tulevaisuuteen
I love suu -kampanja puhuu suunterveydestä uusilla keinoilla
