
Fukushiman psykososiaaliset vaikutukset vasta selviämässä
Fukushiman onnettomuudesta ei näytä aiheutuvan väestölle suoranaisia säteilyyn liittyviä terveyshaittoja. Tiedottamiselle ja luotettavalle tiedolle on kuitenkin tarvetta, sillä onnettomuuden psykososiaaliset vaikutukset ovat huomattavia.

Kuolleisuus maksasairauksiin ja kirroosiin on Suomessa EU:n huippua
Ainoa tehokas tapa puuttua lisääntyviin alkoholihaittoihin ja kirroosikuolleisuuden kasvuun on pyrkiä eri keinoin vähentämään alkoholin kulutusta vaikuttamalla erityisesti riskikuluttajien alkoholinkäyttöön, kirjoittaa professori Martti Färkkilä.

Ymmärrystä vai tietoa?
Mitä on tiede - pirstaleista ja vaikeasti hallittavaa tietoa? Tieteelle ominainen yksipuolistuminen ilmenee esimerkiksi medikalisaatiossa, jossa kaikki inhimillisen elämän kriisit tai merkitystyhjiöt muunnetaan sairauksiksi. Kokonaisvaltaista tarkastelua tarvitaan taas.

Mikä on lääketieteen tarkoitus?
Elämän pidentäminen on tärkeää, mutta nykyistä enemmän painoa olisi annettava myös ihmisarvoisen elämän muille ulottuvuuksille. Toisenlaisen tavan lähestyä lääketieteen tarkoitusta tarjoaisi filosofisessa kirjallisuudessa paljon esiintynyt toimintavalmiuksiin nojautuva lähestymistapa.

MERS on uusi vakavia hengitystieinfektioita aiheuttava koronavirus
Suomessa on hyvä valmius todeta MERS-virusinfektio. Tartuntaa voi parhaiten välttää hyvän käsihygienian avulla sekä välttämällä läheistä kontaktia sairastuneisiin ja eläinten eritteisiin tai niiden mahdollisesti saastuttamiin ruokatarvikkeisiin.

"The next patient is a medical student from Finland..."
Matkani Itä-Afrikkaan alkoi hyvin. Projektissa riitti haastetta ja paikallisessa sairaalassa pääsi tutustumaan eksoottisiin sairauksiin. Kolmen viikon kuluttua alkoivat omat oireet, kertoo LK Antti Kontturi. Jutun lopussa hyödyllistä tietoa matkavakuutuksista.

Vierivä kivi ei sammaloidu – eikä metsä kasva
Suuret ja kestävät muutokset terveydenhuollossa saavutetaan varsinaisen substanssin kehittämisen kautta parantamalla diagnostiikkaa ja hoitoa. Miksi organisaatiouudistuksilta ei vaadita näyttöä kuten kliiniseltä työltä? kysyy professori Eija Kalso.