398 osumaa
Vaikka stressi ei varsinaisesti aiheuttaisi oireita, se pahentaa ja ylläpitää niitä.
Rentoutusharjoitusten ajatellaan helpottavan vakavasti sairaan potilaan ahdistusta.
Voiko olla mitään arvokkaampaa kuin ihmissuhteiden vaaliminen? kysyy Sari Hannukainen.
Kansanterveydellekin voi koitua hyötyä, mutta toisaalta tiedetään, ettei pelkkä palaute mittaustuloksista saa ihmisiä mullistamaan elintapojaan.
Ihmisten rakasta arkiympäristöä muutetaan ja tuhotaan päivittäin, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Taide vahvistaa työhyvinvointia, todetaan Työterveyslaitoksen toimenpidesuosituksessa.
Luennoitsija tarjosi meille unohtumattoman kokemuksen, kirjoittaa Ulla Järvi.
Oleellista on, millaista vuorovaikutusta potilaalle on tarjolla, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Asetyylisalisyylihappo pienin annoksin käytettynä vähentää aivoinfarktiriskiä noin 20 prosenttia, toteaa Kaisu Pitkälä.
Harrastus voi tuoda elämään tärkeää sisältöä, jota ei ehkä työssä saa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Kipukroonikolla ei ole kivuistaan vapaa-aikaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Kipu lisää masennusta, joka on itsessään muistisairauksien riskitekijä.
Lääkärien työhuoneet vähenevät sairaaloiden uudistuksissa. Sairaaloiden monitilaratkaisujen hyötyjä ei ole tutkittu.
Myötätuntoa voi levittää pienin keinoin: Kiinnitä huomio. Tunnustele. Tulkitse. Ota huomioon ihmisen arvomaailma.
Hylätyksi, yksin jätetyksi tai petetyksi tuleminen voi särkeä sydämen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Tutkimukseen keskittyminen tuo kliiniseen työhön uutta sisältöä. Toisaalta kliininen työ antaa tutkimukseen syvyyttä ja merkitystä.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän diagnosointikriteerejä ollaan päivittämässä.
Esimerkiksi fibromyalgiaa on alettu ymmärtää entistä paremmin, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Saatamme jo kärsiä ilmastonmuutoksen henkisistä seurauksista: väsymyksestä, stressistä ja ahdistuneisuudesta, pohtii Hannu Ollikainen.
Koira on sosiaalistamisen tehopakkaus, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Etelä-Sudanissa työ oli erilaista, mutta potilaat samanlaisia, kertoo Laura Mikkonen.
Sekä kaupunki että metsä voivat sopia hyvin erityyppisille lomailijoille, huomasi Petri Riikonen.
Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.
Uhmaiät, lyhytkestoiset käytösoireet ja rajojen kokeilu kuuluvat lapsen kehitykseen, voimakas ja pitkäkestoinen väkivaltainen tai epäsosiaalinen käyttäytyminen eivät.
Downshiftaukseen liittyvä ylimääräisen stressin välttäminen vaikuttaakin olevan perusteltavissa oleva ajatus, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Työterveyslaitos kokosi toimintaohjeet työuupumuksen hoitoon.
Kevät on elämäntapaterrorismin kulta-aikaa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Mulle ensisijaisen tärkeetä on, että lääkäri osaa asiansa, kirjoittaa leukemiaa sairastava Karoliina Karhilahti.
Äidin masennus suurentaa lapsen käytösongelmien ja tunne-elämän oireiden riskiä.
Virtuaaliterapia helpotti muun muassa vaihdevuosioireita, selviää hollantilaistutkimuksesta.
