8696 osumaa
Pohjois-Pohjanmaalla on otettu maantieteelliset tutkimusmenetelmät avuksi terveyspalvelujen parhaan sijainnin ja järkevimmän logistiikan selvittämiseen.
Irlantilaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin aktiivisuusrannekkeilla, miten yli 50-vuotiaat nukkuvat.
Ystävä on poissa, vaikea ymmärtää, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Sairauden käsiteanalyysi ei kerro, mikä on sairaus, mikä ei. Potilaiden hoidossa tarvitaan sekä lääketieteellistä tietoa että käytännön viisautta.
Pieni annos prednisolonia tabletteina on hyvinkin tehokas lääke ikääntyvien sormien kipuun.
Kuntoliikuntaan ja koulumenestykseen vaikuttavat miehillä ja naisilla eri geneettiset tekijät.
Infektioista vapaa suu tulisi nostaa terveellisen ravinnon, riittävän unen ja liikunnan rinnalle kansanterveyden ehkäisyssä, kirjoittavat Tanja Ketola-Kinnula ja Petri Bono.
Ylilääkäri Anne Vakkuri toivoo, että lääketehtaat kehittävät nykyistä ympäristöystävällisempiä anestesiakaasuja.
Kaksoisvalohoitoon perustuva suomalaistutkijoiden menetelmä ei häiritse suun normaalia bakteeriflooraa eikä aiheuta resistenssiä.
Muistisairauteen sairastutaan ikäluokka ikäluokalta myöhemmin.
Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei meille synny sidonnaisuuksia, jotka voisivat heikentää puolueettomuutta, perustelee hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo.
Pienelle lapselle sidos löytyy vanhemman eläytyvästä katseesta ja kosketuksesta, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Proviisori Outi Laatikainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kansallista Haipro-aineistoa kymmeneltä vuodelta.
Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resursseja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.
Epidemia on käynnistynyt, mutta huippua odotetaan vasta maaliskuulle.
Sairaanhoitaja Johanna Lemivaara kirjaa mobiilisovellukseen potilastiedot jo käyntien yhteydessä. Tämä hyödyttää myös lääkäreitä, tuumaa Jussi Pohjonen.
Arviointi pitää tehdä joka käynnillä erikseen.
Kaikki kynät eivät ole toimineet ensimmäisellä yrityksellä.
Biosimilaareista toivottiin helpotusta Suomen terveydenhuollon kustannuksiin, mutta niiden määrääminen laahaa muiden maiden perässä.
Liiton mukaan maamme eri puolilla pitää pystyä turvaamaan laadukas ja potilasturvallinen ympärivuorokautinen päivystys.
Muutokset olivat merkittäviä, mutta verrokit ja seuranta puuttuivat.
Yli 80-vuotiaat sydämenpysähdyksen saaneet menehtyvät usein elvytyksestä huolimatta.
Johanna Vehkoon kolumni käsittelee misinformaatiota, jota leviää myös uudesta koronaviruksesta.
Suolen mikrobisto on kytketty lukuisissa tutkimuksissa isoon valikoimaan tauteja, mutta ei sentään vielä kuolemaan ? ennen tätä tutkimusta.
Useat näkökulmat puoltavat potilaiden huomioimista, kirjoittaa Jorma Komulainen.
Liikunnasta on monenlaisten terveysvaikutusten ohella kiistattomasti hyötyä myös syövän ehkäisyssä.
Alipainolla on geneettinen yhteys skitsofreniaan ja ylipainolla masennukseen, tutkijat osoittivat.
Vaikeinta koronaviruksen hoidossa oli viestintä, sanoo Lapin infektioylilääkäri Markku Broas.
Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola kirjoittaa köyhyyden ja terveyden kytköksistä.
Kokonaiskustannukset kasvavat samaa tahtia kuin erikoissairaanhoidossa keskimäärin.
