300 osumaa
Kehitysmaissa tuhkarokko on edelleen yleisimpiä lasten kuolinsyitä, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Saku Pelttari kirjoittaa rokotevastaisuudesta. "Elämme totuuden jälkeisellä aikakaudella, joka tarjoaa kaikille vaihtoehtoista totuutta aidon tilalle," hän sanoo.
Lääkkeen kirkkaan vaaleansininen väri enemmän hämmensi kuin rauhoitti, kirjoittaa Leena Mallat.
Klamydia tarttui äidistä lapseen alle 2 prosentissa synnytyksistä, selviää väitöstutkimuksesta.
Yhdeksän kymmenestä vauvasta rokotettiin kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan vuonna 2017.
Odottaminen on aina rasittavaa, mutta ilman aikataulua se on sitä kaksin verroin, Leena Mallat kirjoittaa.
Toiset lääkärit lähettivät potilaita jatkotutkimuksiin herkemmin kuin toiset, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Näyttää olevan vain onnea tai sattumaa, kuka saa osakseen hyvää kivunhoitoa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Vanhustenhoito ei juurikaan ole ollut esillä sote-keskustelussa. Lääkärikunnan ja erityisesti geriatrien pitäisi nyt aktivoitua ja varmistaa, että tulevaisuuden vanhuksia hoidettaisiin nykyistä yksilöllisemmin.
Eeva-Kaisa Titov on lääkäri ja kirurgi vastoin tahtoaan, mutta kaikin voimin ja koko sydämellään.
Parantumattomasti sairaan potilaan paikka ei ole yhteispäivystyksessä.
Lääkäriä ei vaihdeta kevytkenkäisesti, kirjoittaa Satu Salonen.
Erityisesti aamuvirkulla unirytmillä näyttää olevan suojaavia vaikutuksia.
Leena Mallat kirjoittaa turhan käynnin pelosta, joka nostaa kynnystä lähteä päivystykseen.
Yksityisten terveysvakuutusten määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti kaikissa Pohjoismaissa vuosina 2006–16.
Alle 65-vuotiaat ovat saaneet sekä lapsuusrokotukset että lukuisia tehosteita. Heillä on korkeat vasta-ainetasot.
Rokotekieltäjien ytimessä vaikuttaisi olevan pieni ryhmä ihmisiä, joilla on vahvat uskomukset rokottamiseen liittyvistä salaliitoista ja terveydenhuollon korruptiosta.
Terveysahdistus, vaikeudet tunteiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden todennäköisyyttä.
Keskustelu rokottamisesta on käynyt työpaikoilla kuumana. Työnantajilla on ollut vaikeuksia tulkita lakipykälän velvoittavuutta ja työntekijät ovat olleet vähintäänkin hämmentyneitä joistakin irtisanomisuhkauksista.
Tutkijat suosittelevat, että etenkin keuhkoahtaumapotilaat ja sydänsairaat välttävät saastuneessa ilmassa kävelyä.
Tuhkarokon vakavuus on unohtunut Suomessa, Petri Ruutu kirjoittaa.
Osa lääkäreistä määrää kuurin jopa ilman testiä. Toisten mielestä antibiootteja kylvetään aivan liikaa.
Keuhkotoiminnan mittaukset taaperoikäisiltä eivät vielä onnistu.
Lastentalon uudella digitaalisella palvelulla halutaan kohdentaa päivystyksen resursseja paremmin.
Lääkkeiden käyttö ja niihin kuluva raha häiritsivät arkielämää enemmän kuin oireet.
Sveitsiläistutkimuksessa vaikea-asteista keuhkoahtaumaa sairastavat saivat lääkityksen tuplaamisesta flunssan aikana selvän hyödyn.
Äkillisen välikorvatulehduksen hoidon olennaisimmat kysymykset liittyvät antibioottihoidon tarpeeseen ja lääkkeen valintaan, kirjottavat Marjo Renko ja Terho Heikkinen.
Kun sydän ei pelaa ihan kuten pitäisi, yrittää opetella erottamaan turhat huolet oikeista vaivoista.
Lääkärin tuki auttaa sitoutumaan hoitoon pallolaajennuksen jälkeen.
Kansanterveydellekin voi koitua hyötyä, mutta toisaalta tiedetään, ettei pelkkä palaute mittaustuloksista saa ihmisiä mullistamaan elintapojaan.
