220 osumaa
Vääjäämättä jokainen kohtaa viruksen joko rokotettuna tai rokottamattomana, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Lapin kunnissa perusterveydenhuolto on vahva, koska muuta ei ole. Silti tutkimus antaa viitteitä, että tilanne on muuta maata heikompi.
Jos henkilö saa maksuttoman influenssarokotteen sen vuoksi, että kuuluu vakavalle influenssalle erityisen alttiin henkilön lähipiiriin, hänellä ei tarvitse olla lääkärintodistusta mukana.
Vanhan naisen kaiken nähnyt katse jää kuitenkin mieleen.
Tämän hetken yleisin virustyyppi A(H3N2) voi aiheuttaa vaikeaa tautimuotoa erityisesti vanhuksille, ja rokotesuojakin on huonompi.
Erikoissairaanhoidon työntekijät rokotetaan pääosin osastoilla.
Alle 12-vuotiaiden lasten COVID-19-rokotetutkimukset etenevät nopeasti.
Tutkijat tunnistivat influenssaviruksen peptidejä, jotka muistuttavat kehon omien proteiinien ainesosia ja voivat aiheuttaa immuunireaktion ihmisen omia soluja vastaan.
Pelisääntöjen pitäisi olla etukäteen selviä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Koronatestien määrä selittää kuolleisuuslukuja. – Suomi on testannut yllättävän vähän, tutkimusprofessori Markku Peltonen sanoo.
Vaihtuvien kausirokotteiden korvaajaksi haetaankin universaalia, yleispätevää influenssarokotetta.
Hyljinnänestolääkitys heikentää vastustuskykyä.
Ikääntyminen tuo uudenlaisia infektiouhkia, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Maailmalla ja Suomessa varaudutaan jo seuraavaan pandemiaan.
Sosiaalisen median ansiosta uuden raflaavan tutkimuksen levittämiseen viraalisti ei edes tarvita tiedotusvälineitä.
Kognition heikentyminen ja perussairaudet vaikeuttavat ensioireiden tunnistamista.
Koronapotilaat vaativat jatkuvaa seurantaa, koska vointi voi romahtaa nopeasti.
Etätyöskentely katastrofeissa on piirtynyt lihasmuistiin, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
COVID-19 näyttää voivan aiheuttaa harvoin myös pelkän merkittävän sydänlihastulehduksen ilman keuhkokuumetta.
Näyttäisi siltä, että CRP on COVID-19-taudin edetessä vähitellen kohoava.
Maailmalla riehuvan koronavirustaudin aiheuttaja SARS-CoV-2 on kuin pullon henki. Lymyttyään aikansa vain pienen piirin havaittavissa se riistäytyi irti ja levisi kaikkeen maailmaan. Syntyi pandemia.
Merkittävää ylikuolleisuutta ei ole havaittu missään ikäryhmässä.
Tuttuja molekyylejä tutkitaan COVID-19-tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä.
Tutkijat selvittivät virheellisen tiedon vaikutuksia matemaattisten mallien avulla.
Epidemia on käynnistynyt, mutta huippua odotetaan vasta maaliskuulle.
Vaikeinta koronaviruksen hoidossa oli viestintä, sanoo Lapin infektioylilääkäri Markku Broas.
Mittarit kuvaavat käsidesin kulutusta ja desinfektion toteutumista yksiköissä.
Data on valtaa, ja valta on sillä joka datan omistaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Epidemia kesti tammikuun alusta huhtikuulle.
Tavoitteena on selvittää, antaako toisenlainen rokote suojan jälkitauteja vastaan.
