96 osumaa
Toiselle mahdollisuus, toiselle taakka. Meillä jokaisella on oma tapamme käsitellä asioita: kokea ne uhkaksi tai mahdollisuudeksi.
Elämäntarinan kuuleminen antaa usein ymmärrystä myös nykytilanteeseen ja nykyoireisiin.
Tilapäiset unettomuusoireet vaikuttavat yleistyneen, mutta enemmistö työikäisistä kokee kuitenkin nukkuvansa yleensä hyvin.
Yksityisten terveysvakuutusten määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti kaikissa Pohjoismaissa vuosina 2006–16.
Terveysahdistus, vaikeudet tunteiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden todennäköisyyttä.
Modernin tieteen ytimessä on aina ollut paradoksi, kirjoittaa Piia Jallinoja.
Tyytyväisestä potilaasta resepti kourassa voi myös tulla ongelma, arvelee Osmo Soininvaara.
Toiminnallinen riippuvuus saattaa kaapata vauvan vanhemman hermoradastot käyttöönsä aineriippuvuuden tavoin. Digiriippuvuuden haitat vanhemmuudelle ovat toistaiseksi jääneet hämmästyttävän vähälle huomiolle.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Tällä hetkellä Vältä viisaasti -suosituksia on 20.
Jaettu kokemus tuo kummasti lohtua, kirjoittaa Ulla Järvi.
Koulutusryhmittäiset terveyserot ovat pysyneet tasaisen suurina 36 vuotta.
Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.
Lääkäri voi joutua ottamaan kantaa, kannattaako sisäympäristöön oireensa yhdistävän potilaan välttää altistumista vai ei.
Stereotyyppinen kuvasto alleviivaa nuoren kuristavaa hämmennystä, oli sen aiheuttaja sitten hörökorvat tai valtavirrasta eroava seksuaalisuus, kirjoittaa Miila Halonen.
Omaishoitajat kuvasivat haastatteluissa elämänsä pyörivän pitkälti hoidettavan ehdoilla. Perhekeskeinen työskentelytapa voisi auttaa tukemaan myös omaishoitajaa.
Hoidon jatkuvuus on läheisessä yhteydessä hoidon saatavuuteen ja potilastyytyväisyyteen, kirjoittaa Aleksi Varinen.
On sattumaa kohtaako tukea tarvitseva perhe ammattilaisen, joka tunnistaa ADHD:n oireet ja monialaisten tukitoimien tarpeellisuuden, ADHD-perheitä tutkinut Erja Sandberg sanoo.
Lapsiperheiden ruokasuosituksessa kuvataan terveellisen ja monipuolisen ruokavalion periaatteita sekä keinoja hyvän syömisen edistämiseksi.
Mikko Lehtovirta pohtii miksi virtuaalisessa kommunikoinnissa niin usein vastavuoroisuus ja keskinäinen kunnioitus saavat jäädä ja tilalle astuvat pelin politiikka, ilkeys ja vahingoittamisen halu.
Koulu-uupumus, vaikeudet opiskelussa, ahdistuneisuus sekä huonoksi koettu terveys ovat selvästi yleisempiä nuorilla, jotka arvioivat suhteen vanhempiinsa huonoksi.
Nuorten selän hyvinvoinnin kannalta tupakoimattomuus, työergonomian huomioiminen ja hyvä mielenterveys ovat tärkeitä.
Nuoret, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, kokevat terveydentilansa muita huonommaksi.
Bruksismi on ikävä vaiva, jota voi helpottaa muun muassa puremalihasten jumppaamisella, stressin välttämisellä ja purentakiskoja käyttämällä.
Timo Partonen kertoo, mitä kemiallisia reaktioita liittyy rakastumiseen.
Professori Johan Eriksson on tutkinut lapsuudessa koettujen traumojen vaikutuksia seuraamalla, miten sotalapsuus vaikuttaa terveyteen.
Ryhmähoito oli tuloksellinen unettomuuden hoitomenetelmä sekä päivätyötä että epäsäännöllisiä työaikoja tekeville työntekijöille. Tulokset säilyivät kahden vuoden seurannassa.
Aiheet jotka lääkärin mielestä ovat aivan tavanomaisia, voivat olla potilaalle arkoja, noloja tai hän voi kokea itsensä oudoksi.
Aivojen pitkäaikaiset reaktiot saattavat selittää sitä, että esimerkiksi psykiatreilla ja terveyskeskuslääkäreillä on paljon työuupumusta.
Nykyaikana on vaikea ymmärtää mistä preventiokielteisyys kumpuaa. Vielä vaikeampaa on ymmärtää, miksi kritiikki kohdistetaan myös sydän- ja verisuonisairauksien primaaripreventioon.
