2644 osumaa
Päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun.
– On vaikea keksiä perusteluita, miksi malli olisi potilaan kannalta paras, sanoo professori Lasse Lehtonen HUS:sta.
Yhden lääkärin työpanos vuodessa kuluu palautettaviin tai mitätöitäviin uusintapyyntöihin Riihimäellä.
Syöpä herättää edelleen ihmisissä kauhunsekaisia mielikuvia, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Pöksyt voivat antaa lääkärille ja vanhemmille tietoa vauvan uniongelmista.
Yksikään tutkimuksista ei sisältänyt voimaharjoittelua.
Lääkehoidon seurantaa ja lopettamista pyritään ohjeistamaan aiempaa tarkemmin.
Yhä harvempi nuori käyttää alkoholia tai tupakoi.
Suomalaisperheistä löytynyt harvinainen mutaatio tehostaa insuliinin eritystä haimassa.
"Vakava peiliin katsomisen paikka."
Omat asenteet vaikuttivat siihen, miten taipuvaisia ammattilaiset olivat ohjaamaan rokotekriittisiä potilaita.
Epidemia kesti tammikuun alusta huhtikuulle.
HUS haluaa pysyä sote-palveluiden järjestäjänä.
Nopeampi vanheneminen korreloi toimintakyvyn heikkenemisen kanssa.
Magneettikuvauksen avulla voidaan päästä eroon tarpeettomien koepalojen komplikaatioista.
Suolistoloisen häätöhoito ei korreloi lasten kliiniseen paranemiseen.
Borrelioosille oltiin 50 vuotta sitten viisi kertaa altistuneempia kuin 2010-luvulla, selviää Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksesta.
Myyriä on nyt runsaasti Itä- ja Etelä-Suomessa sekä ylimmässä Lapissa.
Britit löysivät omiensa lisäksi yksittäiset taudinaiheuttajakannat myös Tanskasta ja Yhdysvalloista.
Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria näkee kyllä kaikkialla, kirjoittaa Silja Kosola.
Tavoitteena on selvittää, antaako toisenlainen rokote suojan jälkitauteja vastaan.
Yhdysvalloissa on sairastunut jo 1 300 ihmistä, joista 26 on kuollut.
Uusi mittari voi olla markkinoilla jo parin vuoden kuluttua.
Digipalvelut hyödyttävät sekä lääkäriä että potilasta.
Tavoitteena on, että paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen varautuminen saadaan liitettyä saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi.
3 500 suomalaista saa pian tietoa geneettisestä sairastumisriskistään. Kokeilu näkyy vastaanotoilla ympäri maan.
On korkea aika selvittää, miten perimää voi käyttää terveydenhuollossa, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Bakteeriflooramme vaikuttaa elämäämme ? sekä fyysisiin että henkisiin ominaisuuksiin ja sairauksiin, kirjoittaa Johannes Enroth.
Positiivisten tulosten pysyvyyteen vaikutti myös kohderyhmien tarpeiden huomiointi ja henkilökohtaiset tapaamiset.
Kokonaisuutena Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa raportissa myönteisen arvion.
