1194 osumaa
Nykyajan puskaradio näyttää tulevan väistämättä myös lääkäripalveluihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Kivunhoidossa tarvitaan sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä elementtejä, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Vähäinen unimäärä on kuin liian lyhyt huuhteluohjelma, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Jos kaikkivaltiaan asemaan asettunut media ei kanna vastuutaan, mistä kansalainen saa tasapuolista, tosiasioihin pohjautuvaa tietoa?
Isovanhemmuus on arvokas tehtävä, joka tuo mukanaan vastuuta, mutta paljon myös iloa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Tiedämme jo etukäteen, ketkä ovat väärässä, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Sodan vaikutukset lasten terveyteen ja kehitykseen voivat olla elinikäiset, jos he eivät saa tarvitsemaansa apua.
Pienten sairaaloiden toiminta suuntautuu uudelleen, kun terveydenhuoltolain muutos kieltää leikkaustoiminnan.
Ennusteesta puhuminen vaatii tilannetajua ja empatiaa, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Tulkkausta käytetään terveydenhuollossa nykyään erittäin paljon: viime vuonna HUS hankki yli 26 000 tulkkaustuntia 63 kielellä.
Edistä terveyttä omassa kunnassasi, kehottaa Tuija Brax lääkäriehdokkaita ja -äänestäjiä.
Hoitosuhteen tulisi olla pitkäkestoinen, jotta sama lääkäri voi seurata tilannetta, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Kuolevien potilaiden kanssa työskentelevistä lääkäreistä alle viidesosa kannattaa eutanasiaa, selviää Lääkäriliiton kyselystä.
Mika Ahonen kertoo isän ajatuksia, kun perheessä on erityislapsi. Erityislapsi tuo Ahosen mukaan omat erityispiirteensä perheen elämään – se ei rajoita vaan rikastuttaa.
Diagnoosi on lääkärin yksinoikeus, mutta tämä ei näytä suitsivan Trumpista käytävää keskustelua. kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Kestävyysliikuntaa nuoresta asti harrastanut, perusterve Eija Kaski ei olisi ikinä uskonut, että hän sairastuu äkillisesti harvinaiseen sydänsairauteen.
Inhimillisiä ilmiöitä on epäeettistä hoitaa pelkästään pillereillä.
Valtaosa työssä käyvistä suomalaisista ei tarvitse lyhyeen sairauspoissaoloon todistusta lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.
Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa.
Kivun lievitys lääkkeillä ei auta pelkoon ja ahdistukseen, jota kipu aiheuttaa.
Parhaimmillaan olen kokenut lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksen toimivan niin, että lääkäri toimii lääketieteellisenä asiantuntijana ja potilas oman sairautensa asiantuntijana, kirjoittaa psoriasista sairastava Piia Astila.
Saattohoidon parissa työskentelee Suomessa satoja vapaaehtoisia. 68-vuotias Maija Juntunen sanoo, että vuosien vapaaehtoistyö Pirkanmaan Hoitokodissa on muuttanut hänen ajatusmaailmaansa ja lisännyt tyytyväisyyttä elämään.
Jos näet sellaisen henkilön kuin minä, vetäytyneen ja hiljaisen, niin se ei koskaan ole koko totuus, muistuttaa Tiia-Maria Tuominen.
Horjuva identiteetti mittaa itseään muiden odotuksista ahkerasti ja kriittisesti, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Tutkimus kokosi keinoja väkivallan hallintaan ensiavussa ja päivystyksessä. Keskeistä on, että tieto kulkee.
Kafkamaisessa potilasmaailmassa potilastietojärjestelmä voi elää omaa virtuaalielämäänsä yhä kauempana potilaan todellisuudesta, kummastelee Satu Salonen.
Potilaiden ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun on saanut aikaan kulttuurisen muutoksen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Tuoreen tutkimuksen havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveyshaittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin.
Potilaan on pystyttävä luottamaan täysin siihen, että lääkäri tekee aina kaiken voitavansa hänen hyväkseen, pohtii Saku Pelttari.
Onko tulevaisuuden terapeutti Pepper-robotti, joka ?ymmärtää? ihmisen tunnetiloja? ihmettelee Minna Kaarisalo.
