696 osumaa
Teknologia parantaa tiedon kulkua ja neljällä vuodeosastolla otetaan käyttöön uusi erikoislääkärin toimenkuva eli hospitalisti.
Skitsofrenian uusiutumisjaksot vähenivät Vantaan Peijaksessa niin paljon, että WHO kiinnostui asiasta.
Lääketieteen pariin on monta polkua. Ratkaiseva askelma voi löytyä vaikka voimailusalilta.
Ulkoilman pienhiukkasten riskit on syytä tiedostaa, vaikka huoli huonosta sisäilmasta hallitsee juuri nyt julkista keskustelua ja kansalaisten mieliä.
Kuntien työntekijöiden työuupumus on lisääntynyt ja työhön sitoutuminen vähentynyt.
Jo kymmenen maakunnan kokoista kuntayhtymää järjestää perusterveydenhuollon palveluja ainakin osassa alueen kunnista.
Vanhustenhoito ei juurikaan ole ollut esillä sote-keskustelussa. Lääkärikunnan ja erityisesti geriatrien pitäisi nyt aktivoitua ja varmistaa, että tulevaisuuden vanhuksia hoidettaisiin nykyistä yksilöllisemmin.
Kollegan sanoin: kun joku putoaa kaivoon, empaatikko hyppää perään lohduttamaan, mutta sympaatikko tuo paikalle tikkaat, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kannanotto vaatii riittäviä yleislääkäripalveluita uusiin sote-rakenteisiin.
Eduskunnassa nyt käsiteltävä oleva valinnanvapauslaki rei?ittää koko yhteiskuntaan uuden repäisylinjan sen mukaan, tarvitseeko kansalainen sosiaalipalveluita vai ei. Tasa-arvoa tavoitteleva laki lisääkin epätasa-arvoa.
Kaikki ottivat kivun vakavasti, mutta vikaa ei löytynyt, Merja Minkkinen kirjoittaa.
Kehitysvammaisuuteen liittyy monia muistisairauden riskitekijöitä.
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Onnellisuusmittauksissa menestyneiden maiden ja siellä tehtyjen itsemurhien välillä on paradoksaalinen suhde.
Tulevaisuudessa tekoäly kenties laskee, oletko työmarkkinoilla käyttökelpoista ainesta vai pelkkää sekundaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Kipukroonikot, joilla on vaikea kipuoireisto, tarvitsevat pitka?aikaisia hoitosuhteita moneen terveydenhuollon ammattilaiseen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Allergialapset ry:n mukaan moniallergisen lapsen vaivaa ei tulisi kuitata psykologisista tekijöistä johtuvaksi.
Alakoululaiset opettelevat vanhempiensa kanssa ahdistuksen ja pelkojen hallintaa netin ja puhelimen välityksellä.
Virtuaalilasien ja pyörätuolisimulaattorin avulla kainuulainen kuntoutuja pääsee metsämaisemaan.
Kalasataman uudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa potilaan kysymyksiin vastaa pyöreäsilmäinen robotti.
Älykkäässä hoitoketjussa terveydenhuollon toimijat voivat seurata käyttäjän aktiivisuutta, unta ja vuorokausirytmiä etäältä.
Älyrollaatorin avulla läheiset ja hoitohenkilökunta voivat selvittää liikkuuko vanhus tarpeeksi.
Sairaalassa pidän puolisoa kädestä kiinni ja huomaan, miten rakas ja tärkeä hän on, kirjoittaa Satu Salonen.
Kun potilaan palveluntarve on selvitetty, hän saa yhteyshenkilön. Sitten konsultoidaan ketterästi.
Kuvayhteyden kautta hoitaja näkee asiakkaan voinnin ja sen, että lääke tulee otetuksi.
Työn ja työn ulkopuolisen elämän yhteensovittaminen saattaa vaatia joskus niin paljon, ettei siitä selviä ilman ristiriitoja, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Sairastunut ja omainen oman onnensa varassa, kirjoittaa Sirpa Remahl.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Pieniä ja yksinkertaisia ovat hyvinvoinnin rakennuspalikat, kirjoittaa Miila Halonen.
Toipumisen merkitys on viime aikoina laajentunut, kirjoittaa Jyrki Korkeila.
