Lääkärin ääni
Realismi on terveysriski
Optimismiin liittyy useita terveyden kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten joustavuus, parempi terveyskäyttäytyminen ja sitoutuminen hoitoon, parempi kyky käsitellä traumaattisia kokemuksia, nopeampi toipuminen sairastumisesta ja toimenpiteistä. Realistillakin on toivoa, jos hän saa mahdollisuuden kurkistaa optimismin maailmaan.
Mielipide
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 4/4
?Avuttomuus ja autettavana oleminen riisuvat potilaan. Minulta on kysytty, miten henkisesti jaksaa käydä vuodesta toiseen läpi vaikeita sairauskohtauksia. Jaksamisen ydin on tässä: ei pidä kiirehtiä ja olla kärsimätön kuntoutumisen hitauteen. Näkymää tulevaisuuteen ei saa menettää!?. Aiemmat osat on julkaistu 24.1., 25.1. ja 26.1.
Mielipide
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 3/4
?Vihdoin koitti ensimmäinen viikonlopun kotiloma. Koti-ikävissäni olin lähes koko hoitoajan miettinyt karkaamista kotiin. Nyt olisi oiva tilaisuus toteuttaa suunnitelma yksinkertaisesti jäämällä vain lomareissulta kotiin.?Neliosaisen kirjoituksen aiemmat osat julkaistiin torstaina ja perjantaina. Kirjoitussarja päättyy huomenna.
Mielipide
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 2/4
?Lääkärinkoulutuksestani huolimatta en itse tiennyt elinsiirroista juuri mitään. Päätin tyytyä kirurgin selontekoihin ja seuraamaan hänen ilmeitään: mikä hänen mukaansa oli normaalia tai lähes normaalia, oli sitä myös minulle.? Neliosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa julkaistiin eilen. Kirjoitus jatkuu lauantaina ja sunnuntaina.
Mielipide
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 1/4
Sairaalan siniharmaa standardipyjama on vastaansanomaton merkki huvenneesta elinvoimasta. Lääkärintakin automaattisesti antamaa arvostussuojaa ei enää ole, kirjoittaa Lääkärilehden entinen päätoimittaja, lääkintöneuvos Taito Pekkarinen kokemuksistaan sydämensiirtoleikkauksesta. Neliosaisen kirjoituksen seuraavat osat julkaistaan perättäisinä päivinä 25.1., 26.1. ja 27.1.
Potilastietojärjestelmä
IT on vaikeaa Tanskassakin
Tanskassa ollaan melko pitkällä uusien, aiempaa toimivampien potilastietojärjestelmien hankkimisessa. Potilailla on pääsy omiin tietoihinsa sundhed.dk-portaalin kautta. Helppoa terveydenhuollon tietojärjestelmien rakentaminen ei Tanskassakaan ole ollut.
Hoidon priorisointi
Ruotsissa priorisoinnista puhutaan enemmän kuin Suomessa
Ruotsissa asia on nostettu valtakunnalliseen keskusteluun jo vuosia sitten. Suomessa priorisointi tapahtuu enemmän piilossa. Väestön odotukset terveydenhuoltoa kohtaan ovat molemmissa maissa suuret ja kansalaiskeskustelulle on tarvetta.
sydän- ja verisuonitaudit
Elämänkaarimallitus kertoo sydän- ja verisuonitautien riskistä
FM Marika Kaakinen tutki väitöstyössään suuren painoindeksin, tupakoinnin ja kohonneen verenpaineen kehittymistä. Tutkimuksessa löydettiin keinoja entistä tarkempaan henkilökohtaisen sydän- ja verisuonitautiriskin arviointiin.
Lääkärin ääni
Lääke ja hoito
Yli 30-vuotisen lääkäritaipaleeni ehkä suurin opetus on ollut, että kaikkeen ei ole lääkehoitoa eikä aina muutakaan hoitoa. Tarvitsemme oivallusta: Potilaan pitää oivaltaa millainen hänen tilansa on ja millaiset lievityksen edellytykset ovat. Minun, lääkärin, pitää oivaltaa, joskus murehtien tai surren, millainen on potilaan tulevaisuus. Oivalluksen kautta meidän molempien ahdistus kurjan tilanteen edessä tulee hallittavaksi.
Kantasolusiirto
Syöpähoidot: Eristystiloihin kaivataan uutta suunnittelua
Kantasolusiirtojen vaatima eristyshuone-elämä on lapselle ja nuorelle äärimmäinen koettelemus. Sosiaalinen media on avannut ovet ulkomaailmaan, mutta kovin ahdasta elämä on paitsi eristyshuoneissa myös tavallisissa potilastiloissa.
Diabetes
Tyypin 1 diabetesta edelleen eniten suomalaisilla lapsilla
Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on suomalaisilla 0?14-vuotiailla lapsilla yli kaksi kertaa suurempi kuin brittilapsilla. Suomalaislasten sairastumisalttiutta selittää geeniperimä, mutta sairauden yleistymistä ovat vauhdittaneet elintapojen ja ympäristön muutokset.
Terveydenhuollon palvelurakenne
Työryhmä ehdottaa kunnille laajempaa vastuuta
Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Työryhmä ehdottaa, että 20 sairaanhoitopiiristä siirryttäisiin viiteen erva-alueeseen ja kunnat tai kuntien muodostamat sote-alueet järjestäisivät myös suuren osan erikoissairaanhoidosta.
