1321 osumaa
Satu Salonen pohtii lääketiedon saamisen ongelmia.
– En mieti saamaani diagnoosia, vaan niitä, jotka saatan näin välttää, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Entä jos valtion budjetin niin sanotut joululahjarahat kohdennettaisiin sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin?
– Tapahtuu sotelle mitä hyvänsä, perusterveydenhuoltoon on saatava lisää rahaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisi psykiatrinen sairaus.
Meidän pöydällä ihmisellä ei ole enää mitään salaisuuksia. Kaikki paljastuu.
Joskus mietin, näkevätkö muutkin vastaantulijat minusta pelkän kepin, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Sote-uudistuksen laajuus ja sen tekemisen kiireys ovat johtaneet toistuvasti kulmikkaisiin muutoksiin, kirjoittaa Jyrki Järvinen.
Skitsofreniapotilaan antipsykoottisen lääkityksen lopettamiseen liittyy lisääntynyt psykoottisten oireiden puhkeamisen riski.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa on alettu seuloa aneurysmia vanhemmilta miehiltä.
Lääkärilehden entinen päätoimittaja Hannu Ollikainen kirjoittaa tutkimuksen ja journalismin yhtäläisyyksistä.
Teknologia parantaa tiedon kulkua ja neljällä vuodeosastolla otetaan käyttöön uusi erikoislääkärin toimenkuva eli hospitalisti.
Saku Pelttari kirjoittaa oireisiin liittyvistä peloista, jotka voivat haitata elämää enemmän kuin itse sairaus tai sen oireisto.
Ylilääkäri Hanna Nohynek kirjoittaa lomakauden herättämistä ympäristöaiheista.
Uusi tutkimus muuttaa ortopedian hoitokäytäntöjä.
Siun soten ylilääkäri Jukka Heikkinen ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ovat eri mieltä siitä, kenelle pneumokokkirokote kannattaa antaa.
Elämäntarinan kuuleminen antaa usein ymmärrystä myös nykytilanteeseen ja nykyoireisiin.
HUS:n tuleva toimitusjohtaja haluaa kehittää asiakaslähtöisyyttä.
Yli puolet tutkittavista arvioi koneettoman lääkärin mieluisammaksi.
Oikeaa tapaa huonojen uutisten kertomiselle ei tunnu olevan, kun taas liuta vääriä tapoja kyllä tarjoutuu, kirjoittaa .
Metsien terveysvaikutuksia tutkitaan yhä innokkaammin. Adela Pajunen johdattaa terveyskeskusryhmiä luontokokemuksen äärelle.
Sairauden kokemusta ei ole helppo dokumentoida yhteismitallisesti, kirjoittaa Satu Salonen.
Odottaminen on aina rasittavaa, mutta ilman aikataulua se on sitä kaksin verroin, Leena Mallat kirjoittaa.
Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat, kirjoittaa Hannu Halila.
? Lääkäreiden omistamiin terveyskeskuksiin ollaan tyytyväisimpiä, kertoo Bristolissa työskentelevä yleislääkäri Maarit Brooks.
Norjassa linja-autokyydin on laskettu maksavan noin neljäsosan taksikyydistä ja neljä prosenttia ambulanssikyydistä.
Lääkärin etiikalle ja moraalille ihmis-Barbiet ovat konsulttikielellä ilmaistuna iso haaste, johon on syytä saada pian vastaus, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Ihmismieltä on leimannut kautta aikojen halu hallita sattumanvaraisina tapahtumia ja huijata kohtaloa.
Toiset lääkärit lähettivät potilaita jatkotutkimuksiin herkemmin kuin toiset, kirjoittaa Päivi Hietanen.
