221 osumaa
Uusi tutkimus kartoittaa pikkukeskosten lukemistaitoa alakouluikäisinä.
Jukka Saarela sai diagnoosin 27-vuotiaana, jolloin sairaus oli edennyt jo pitkälle.
Noin seitsemän prosenttia suomalaislapsista kärsii kehityksellisestä kielihäiriöstä eli dysfasiasta.
Downin syndrooma (tai Downin oireyhtymä) on yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava kromosomihäiriö.
Kehitteillä olevan diabetesrokotteen merkitys onnistuessaan olisi lääketieteelle valtava.
Vielä ei tiedetä, ovatko vaikutukset pysyviä.
A-vitamiini vaikuttaa näköön, vastustuskykyyn, ihoon ja immuunijärjestelmän toimintaan.
Kysyimme lasten päivystyksestä, koululääkäreiltä ja nuorisopsykiatreilta, miten ilmiö näkyy heillä.
Sanallisen solvaamisen kohteeksi joutuminen lapsena aiheuttaa monenlaisia ongelmia ihmiselle.
Alkoholi ja raskaus eivät sovi yhteen.
ADHD-lääkehoidon määrä on ollut jyrkässä nousussa viime vuosina. Ja mahdollisesti aivan turhaan, toteaa Husin lastenpsykiatrian ylilääkäri.
Minerva Krohn hoitaa kotoaan terveyskeskuspotilaita moneen kuntaan eikä tapaa heitä koskaan. Työtapa on opettanut kuuntelemista.
Aloite viinien saamisesta päivittäistavarakauppaan huolestuttaa useita järjestöjä.
Ukrainan terveydenhuolto on romuttunut, tukea tarvitaan edelleen.
Diabetesrokotteen kliiniset kokeet alkoivat Suomessa vuonna 2021. Missä mennään nyt?
Erittäin matalan tulotason talouksissa lasten paino kasvoi seurannassa enemmän kuin vertailuryhmässä.
Myös luottamus terveysviranomaisiin vahvistui, rokoteasenteissa polarisaatiota.
Mitä enemmän leikki-ikäiset viettävät aikaa yksin ruudun ääressä, sitä heikommat taidot ovat.
Suomessa kehitetyn haalarin liikeanturit keräävät tietoa asennoista ja liikkeistä.
Olen lähes unohtanut oman osuuteni koulun sosiaalisessa valtapelissä, kirjoittaa Silja Kosola.
Potilailla havaittiin lisääntynyt harmaan aineen tiheys useilla aivokuoren alueilla.
Lapsi oli edeltävän viikon aikana avannut puhelimen keskimäärin 120 kertaa päivässä, kirjoittaa Silja Kosola.
Erilaisten räätälöitävien kuntoutusmoduulien joustava yhdistäminen on tulevaisuutta, kirjoittaa Jari Turunen.
Tautien määritykseen ja ennakointiin tarvitaan uusia näköaloja. Potilaille pitää osata kertoa, että geenien osuus terveydessä on vähäinen verrattuna elämäntapoihin.
Onko lapsuudesta ja nuoruudesta tullut patologinen, sairaudeksi luokiteltava tila, kysyy Silja Kosola.
Myönteinen kehitys ei ulotu nuoriin, joiden kuolleisuus kääntyi kasvuun.
Olkahermopunosvaurion aiheuttama olkanivelen kehityshäiriö hoidetaan nykyisin jo alle vuoden iässä.
Down-seulonnoista keskusteltaessa joskus kysytään, mitä palvelu kertoo yhteiskunnastamme, sanoo Jani Kaaro.
Aivotasolla sinnikkyys on tietyssä mielessä yksinkertaista, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
On helppoa nähdä kuinka tutkimus ja lääketiede ovat koskettaneet lähes kaikkien elämää tällä planeetalla.
