Ymmärrettävästi 1950- ja 60-lukujen vaihteen tienoilla oli vaikea nähdä, että lättähatuista ja kaikesta siitä tvistauksesta ja takapuolenpyörityksestä voisi kehittyä jotain kestävää. Tosiasia on kuitenkin, että silloin nuoret alkoivat elää omaa elämäänsä, kuunnella omaa musiikkiansa ja luoda omat sääntönsä.
On upeaa, että HPV-rokote on päässyt kansalliseen rokoteohjelmaan. Yhdessä toivottavasti pian uudistuvan seulontakäytännön kanssa sillä saavutetaan maksimaalinen lääketieteellinen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus HPV-tautitaakan vähentämisessä, kirjoittaa LKT, dosentti Pekka Nieminen.
Itsemurhavaaraa kasvattavat tapahtumat kertyvät yksilöllisesti pitkän ajan kuluessa, ja usein on olemassa enemmän kuin vain yksi tilaisuus tunnistaa hengen vaarantava kehityskulku ja puuttua siihen ajoissa. Itsemurhien ehkäisy on ajankohtaista, oli lama tai ei, muistuttaa tutkimusprofessori Timo Partonen.
Työilmapiirillä ja sosiaalisella tuella työssä voi olla huomattava vaikutus työkykyyn. Arvostuksen kokeminen saa ihmisen ponnistelemaan tavoitteidensa eteen ja usein jopa kukoistamaan. Jokaisen kannattaa ajoittain pysähtyä miettimään omia työyhteisötaitojaan.
Vaivaako Homo sapiensia jokin isompi aikaan kuuluva asia: riskiyhteiskunnan synnyttämä ahdistus, kyvyttömyys kuulua yhteen ja olemisen ja elämisen tyhjyys? Jos emme vaivaudu muuttamaan tapojamme, päivittäin otettava polypilleri saattaa hyvinkin olla tulevaisuutta, pohtii Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.
Lapsen asema suomalaisessa terveydenhuollossa on paikoin erinomainen, paikoin tyydyttävä ja monin kohdin huolestuttava. Sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikeudet kärjistävät tilannetta edelleen. Lasten terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulisi tunnustaa erityiskysymykseksi.
Reumasäätiön sairaalan alasajosta keväällä 2010 on keskusteltu hämmästyttävän vähän. Yhteiskunnallisen terveydenhuoltolaitoksen konkurssi toteutettiin kuin yksityisen konepajan. Tapahtuma tulisi analysoida, sillä näitä virheitä ei saa toistaa, kirjoittaa Reumasäätiön sairaalan viimeinen reumatologian ylilääkäri Markku Kauppi.
Potilaan asemaa muuttaa lähitulevaisuudessa näyttävimmin oikeus valita suhteellisen vapaasti hoitopaikkansa julkisen terveydenhoidon yksiköiden joukosta. Muutos ravistelee terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja rajusti, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
"Pahin paikka potilaan itse kokemana on suuren sairaalan päivystys, jossa heikkokuntoinen ja kivulias potilas saattaa odottaa tuntikausia tavatakseen lääkärin, joka passittaa hänet takaisin kotiin", kirjoittaa Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen.
Lääkitykseen liittyvät asiat jätän lääkärikunnan huoleksi, mutta muissa asioissa olisi ystävällistä kysyä omaa mielipidettäni, kertoo nimettömänä pysyttelevä kaksoisdiagnoosipotilas. Suurin epäkohta hoidossa on mielestäni ollut se, että minua on kohdeltu potilaana, joka ei ymmärrä itse sairaudestaan ja sen hoidosta mitään.?
Fukushiman onnettomuudesta ei näytä aiheutuvan väestölle suoranaisia säteilyyn liittyviä terveyshaittoja. Tiedottamiselle ja luotettavalle tiedolle on kuitenkin tarvetta, sillä onnettomuuden psykososiaaliset vaikutukset ovat huomattavia.
