Lääkärihelikopterissa työskentelevä ensihoitolääkäri Piritta Setälä selvitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalan ulkopuolisten elvytysten epidemiologiaa Pirkanmaan alueella.
Vuoden tutkimusjakson aikana sydänpysähdysten ilmaantuvuus oli Pirkanmaalla 52 tapausta 100 000 asukasta kohden. Elvytystä ei aloitettu 34 potilaan kohdalla, koska he eivät todennäköisesti olisi selviytyneet. Joka neljännen kohdalla elvytys lopetettiin varhain olemattoman kokonaisennusteen vuoksi.
Potilaan selviämiseen liittyviä hyviä ennustekijöitä olivat sivullisen aloittama maallikkoelvytys ennen ensihoidon saapumista paikalle sekä defibrilloitava rytmi. Setälän tutkimista tapauksissa kaikkiaan 14 prosenttia potilaista selviytyi sydänpysähdyksestä. Euroopassa vain noin 10 prosenttia selviytyy kotiin sairaalahoidosta sydänpysähdyksen jälkeen. Suomessa selviytyneiden osuus nousi 19 prosenttiin, kun osittaisten elvytysyritysten osuus vähennettiin aineistosta.
– Huomattavaa on, että maailmalla raportoiduissa selviytymisluvuissa ei huomioida osittaisia elvytysyrityksiä, ja tämä voi sekä johtaa eroihin alueellisissa selviytymisluvuissa että peittää todellisten selviytymislukujen nousun hoitomuotojen parantuessa, toteaa Setälä tiedotteessa.
Elvytysvammoja vähemmän
Pirkanmaalaisilla oli myös vähemmän elvytyksestä aiheutuneita vammoja verrattuna viimeisimpiin tutkimuksiin Euroopassa. Tyypillisimmät vammat olivat kylkiluunmurtuma ja rintalastan murtuma. Elvytysvammojen riski lisääntyy miessukupuolen, korkeamman iän ja julkisella paikalla tehdyn elvytyksen takia.
Setälän päätelmässä todetaan, että tulosten yhdenmukaisuus ja vertailtavuus paranisi, jos osittaiset elvytysyritykset raportoitaisiin kunnolla. Painantaelvytyksen laatudata tulisi liittää elvytyksen aikaisten menetelmien vertailuun. Hoitoketjussa pitäisi huomioida elvytysvammat ja niihin liittyvät riskitekijät. Lisäksi yksinkertainen ensihoidon riskipisteytys voi soveltua riskinarvioinnin työkaluksi kenttäolosuhteissa kriittisesti sairaan potilaan jatkoennusteen arviointiin.
LL Piritta Setälän anestesiologian ja tehohoidon oppialaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 31. toukokuuta.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva
Fotolia
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 28.5.2019.
