Tutkittua tietoa
Kaikki se mitä me emme tiedä ihmisestä
Kirja on nautinnollinen ja osin huvittavakin matka ihmisen mysteereihin. Näkökulma selittämättömien asioiden hedelmälliselle pohdinnalle on evoluutio. Tämän takia kirjan teematkin ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa lisääntymiseen tai seksuaalisuuteen.
Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa
Suomenkin lepakoissa esiintyy rabiesta, joskin tartunnat ihmisiin ovat harvinaisia. Jos lepakko puree ihmistä, puremahaava puhdistetaan runsaalla vedellä ja saippualla ja desinfioidaan. Viimeistään vuorokauden kuluessa puremasta aloitetaan immunoglobuliini- ja rokotushoito.
Ruoka ja juoma voivat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia
Ravitsemustila, ruoka tai sen sisältämät ravintoaineet voivat muuttaa lääkeaineiden vaikutuksia monin tavoin. Esimerkiksi greippimehun vaikutuksesta useiden lääkkeiden pitoisuudet elimistössä nousevat moninkertaisiksi, jolloin yhteiskäytöllä voi olla ikäviä seurauksia. Suomessa käytetyin näistä lääkkeistä on simvastatiini.
Potilaan ja lääkärin sujuvaa vuoropuhelua
Tietokirjailija Satu Salonen ja neurologi Markus Färkkilä ovat yhdessä kirjoittaneet teoksen, jossa potilas ja lääkäri käyvät saumatonta ja taitavaa vuoropuhelua. Käsitellyksi tulevat niin lääkärin suuttuminen, lääkärilumo, lumelääkkeet, kirjausvirheet, lääkärin auktoriteettiaseman muutos kuin potilaan uskon menetys.
Lääkärin käyttöohje potilaalle
Kirjailija valottaa pitkäaikaissairastamista monipuolisen ?sairastelukarriäärinsä? ja ?saikuttelijan? kokemuksensa kautta peilaten sitä omiin lääkärivalintoihinsa. Salonen ei todellakaan kaihda käsitellä vakavia asioita raikkaan huumorin höystämänä ja näennäisen kepeästikin.
Kakolasta kirurgiksi
Lybäckin todennäköisesti pelastivat hyvä ja rakastava kotikasvatus sekä hänen ilmeinen älykkyytensä ja uskomaton sinnikkyytensä. Keskikoulun hän suoritti vankilassa, lukion repalaisessa elämänvaiheessa. Lääketieteellinen tiedekunta Tukholmassa oli kivinen polku, mutta tuore perheenisä selvitti senkin.
Voiko tai pitääkö raskaana olevaa rokottaa?
Raskaana olevaa voi ja joskus pitääkin rokottaa. Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin. Muitakin inaktivoituja rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos hyötyjen katsotaan ylittävän mahdolliset haitat. Eläviä mikrobeja sisältäviä rokotteita ei varovaisuussyistä yleensä pidä antaa raskauden aikana.
Sukuelinherpes ja raskaus
Neonataaliherpes on sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio. Virus tarttuu synnytyksen aikana lapseen suorassa kontaktissa äidin emätineritteisiin. Useimmiten äiti ei ole tiennyt oireettomasta herpestartunnastaan. Neonataaliherpekseen liittyy suuri kuolleisuus- ja vammautumisvaara.
Lukihäiriön biologinen tausta
Lukihäiriö (dysleksia) on selvästi tavallisin oppimishäiriöistä. Geenikartoitusmenetelmin on tunnistettu jo useita dysleksian alttiusgeenejä. Internetistä ladattava suomalainen Ekapeli on uraauurtava väline sekä dysleksian toteamiseen, kuntoutukseen että tutkimukseen.
Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt
Käyttäytymisterapeuttisista hoidoista ns. positiivisten rutiinien menetelmän on arveltu sopivan kaikkien nukahtamisvaikeuksien ja katkonaisen yöunen hoitoon. Positiivisten asioiden vahvistaminen on toimivampaa kuin lapsen ?kouluttaminen? vuorovaikutuksen torjumisella, koska nukahtaminen edellyttää tyytyväistä ja rauhallista mieltä.
Rokottamalla sietokykyä työstressille
Työterveyslääkäri ja kognitiivinen psykoterapeutti Kirsi Räisänen on koonnut uuteen kirjaansa oivan paketin työstressin käsitteestä, aiheuttajista, ulottuvuuksista ja käsittelystä. Keinojen käytäntöön soveltaminen on kuvattu useana rokotusohjelmana yleisimmille työstressille altistaville taipumuksille: ylitunnollinen suorittaja, pakonomaisesti suorittava virheiden pelkääjä, liiallinen uhrautuja, herkkä turhautuja.
Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa
Vatsavaivat ja itkuisuus ovat yleisiä vaivoja pienellä imeväisellä. Vanhemmat epäilevät yleisesti syyksi ruoka-allergiaa. Kuitenkin tutkimusten perusteella ruoka-allergia voidaan varmentaa vain 3?8 %:lla lapsista. Imeväisikäisen vatsavaivoiksi tulkittavien vaivojen taustalla voivat myöskin olla koliikkivaivat, unirytmin häiriöt ja ikään kuuluva runsas itkuisuus.
Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat
Merkittävä osa nuorista kärsii riittämättömästä unesta etenkin kouluviikon aikana, koska nukkumaanmeno on siirtynyt myöhäisemmäksi ja kouluun meno vaatii aikaista heräämistä. Nuorten uniongelmat edellyttävät usein monipuolista kliinistä selvittelyä.
