Arviolta 15 yritystä ja ryhmittymää ovat ryhtyneet kehittämään rokotetta zikavirusta vastaan. WHO:n mukaan pisimmälle kehitettyjä potentiaalisia ehdokkaita rokotteiksi on kaksi, joista toista kehitetään Intiassa ja toista Yhdysvalloissa. WHO toteaa, että zikavirusrokotteen saaminen laajempaan testaukseen kestää ainakin puolitoista vuotta.
THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan zikavirusrokotteen valmistuminen riippuu myös siitä, osoittautuuko mikrokefalian ja zikaviruksen välinen yhteys syy-seuraussuhteeksi.
– Zikavirusinfektio tunnistettiin jo vuonna 1947 Ugandassa. Rokotekehittely ei ole edennyt vauhdilla tähän mennessä varmasti sen vuoksi, että tauti on ollut varsin lievä, paljon lievempi kuin dengue- ja chikungunya-kuumeet. Jos mikrokefalian ja zikaviruksen välinen syy-seuraussuhde saa varmennuksen, rokotteelle avautuvat markkinat ihan toisella tavalla, Hanna Nohynek arvelee.
Paljon avoimia kysymyksiä
Tutkijat ovat epäilleet myös yhteyttä zikavirusinfektion ja Guillain-Barrén oireyhtymän välillä. Nohynekin mukaan zikaviruksen yhteyttä sekä mikrokefaliaan että Guillain-Barrén oireyhtymään selvitetään tapaus-verrokkitutkimuksissa Brasiliassa.
– Tutkimuksissa katsotaan myös, onko olemassa muitakin ilmiöön myötävaikuttavia tekijöitä. Tällaisiksi on arveltu esimerkiksi vedenkäsittelyssä käytettyä pyriproksifeenia mikrokefalian lisääntyneen ilmaantuvuuden alueella.
Nohynek toteaa, että Yhdysvalloissa yksi parhaillaan kehitettävänä oleva rokote zikavirusta vastaan perustuu dna-teknologiaan.
– Dna-rokotteilta on odotettu tähän asti paljon, mutta ne eivät käytännössä ole olleet kovin immunogeenisiä yksinään – niiden käyttö edellyttää tehosteaineita. Tutkijat pohtivat myös sitä, mitä kaikkia suojaa muodostavia rakenteita zikavirusrokotteessa pitää olla. Monia kysymyksiä on vielä auki.
WHO on julistanut zikaviruksen maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi. Järjestön mukaan zikavirustartunnan saattaa saada jopa neljä miljoonaa ihmistä Etelä- ja Väli-Amerikassa sekä Karibialla.
WHO:n kartta zikaviruksen leviämisestä.
Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
