Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien lisääntynyt supisteluherkkyys. Sairaus on erittäin yleinen, sillä noin joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa.
Keuhkosairauksien ylilääkäri, dosentti Paula Kauppi HUSista kertoo, että astman hoito on kehittynyt viime vuosina ja vuosikymmeninä valtavasti. Käyttöön on saatu uusia lääkevalmisteita, joiden avulla oireet pysyvät useimmilla potilailla kurissa.
— Astmaa sairastava voi mainiosti elää hyvää ja aktiivista elämää sairaudestaan huolimatta, Kauppi vakuuttaa.
Osa ihmisistä selittää keväiset oireet siitepölyallergialla, eikä tule ajatelleeksi, että oireiden taustalla voi olla allerginen astma.
Astma voi puhjeta missä iässä tahansa. Lapsuusiässä alkava astma on useimmiten allerginen sairaus, aikuisiällä alkava astma puolestaan useammin ei-allerginen sairaus.
Jos astma alkaa jo lapsuudessa, oireet hellittävät usein viimeistään murrosiässä. Joskus oireet kuitenkin palaavat uudelleen aikuisena.
Myös aikuisiässä todetun astman ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja hoidetaan tehokkaasti. Useimmiten lääkehoidon tarve jää kuitenkin pysyväksi.
Astman oireet – mitä ne ovat?
Tavallisia astman oireita ovat pitkittynyt yskä, lisääntynyt limaneritys, painon tunne rintakehällä, hengenahdistus sekä uloshengityksen vinkuminen.
Jos hengitystieinfektioita on usein ja tauti tuntuu aina jatkuvan pitkittyvällä yskällä, taustalla voi olla hoitamaton astma.
— Tavallinen flunssa voi kestää pari viikkoa, mutta pitkittynyt yskä jatkuu useita viikkoja sen jälkeen. Astmaan liittyvä yskä häiritsee erityisesti yöllä, Kauppi kuvailee.
Astmaa on syytä epäillä myös, jos hengitys tuntuu vaikealta tai uloshengitys vinkuu rasituksessa. Myös kylmä ilma, siitepölyt, katupöly tai muut ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa astmaa sairastavalle hengitystieoireita.
— Osa ihmisistä selittää keväiset oireet siitepölyallergialla, eikä tule ajatelleeksi, että oireiden taustalla voi olla allerginen astma. Astman hoidossa pelkät allergialääkkeet eivät kuitenkaan riitä.
Miten astma todetaan?
Kun lääkäri epäilee potilaalla astmaa, perustutkimuksia ovat laboratoriossa tehtävä spirometria sekä kotona tehtävä kahden viikon PEF-seuranta. Molemmat ovat puhallustutkimuksia, jotka kertovat keuhkojen toiminnasta.
PEF-mittaus kertoo uloshengityksen huippuvirtausnopeuden ensimmäisen sekunnin aikana. PEF-seurannassa mittauksia tehdään muutaman kerran päivässä, ennen ja jälkeen avaavan lääkkeen oton.
Spirometria puolestaan ilmaisee keuhkojen tilavuuden sekä sen, kuinka hyvin keuhkoputket ovat auki.
— Usein katsotaan myös allergiatestejä verinäytteestä ja otetaan kertaalleen tavalliset selvittelyt, kuten verenkuva ja tulehdusarvot. Myös keuhkokuva voidaan ottaa, kun halutaan varmistaa, että muut syyt eivät aiheuta pitkittynyttä yskää, Paula Kauppi kertoo.
Jos diagnoosi ei selviä perustutkimuksilla, keuhkoputkiston supistelutaipumusta voidaan tutkia metakoliini-altistuskokeella. Tämä tutkimus toteutetaan yleensä erikoissairaanhoidossa.
Astman hyvä hoito suojelee keuhkoja
Astman hoidon tavoitteena on, että oireita olisi mahdollisimman vähän, keuhkojen toiminta pysyisi hyvänä eikä potilaalle tulisi pahenemisvaiheita.
— Jos astma on hyvin lievä tai oireita on esimerkiksi vain siitepölykaudella, jaksoittainen hoito voi riittää. Useimmiten lääkityksen tarve on kuitenkin ympärivuotinen.
Jos hengitystieinfektioita on usein ja tauti tuntuu aina jatkuvan pitkittyvällä yskällä, taustalla voi olla hoitamaton astma.
Astman perushoito on limakalvojen tulehdusta hoitava hengitettävä kortisoni, jota käytetään säännöllisesti. Nykyisin käytetään usein yhdistelmälääkettä, jossa hengitettävään kortisoniin on yhdistetty pitkävaikutteinen avaava lääke.
Lisäksi astmaa sairastavalla on käytössään keuhkoputkia nopeasti avaava lääke, jota käytetään tarvittaessa.
— Myös terveet elintavat ovat tärkeitä astman hoidossa. Niitä ovat erityisesti tupakoimattomuus, liikunta ja liiallisen stressin välttäminen, Kauppi sanoo.
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikeaa astmaa
Monelle astmaatikolle tulee sairauden pahenemisvaiheita esimerkiksi hengitystieinfektion yhteydessä. Yskä pahenee, henkeä ahdistaa ja avaavaa lääkettä kuluu tavallista enemmän. Silloin voidaan lisätä hoitavan lääkkeen annosta tai käyttää kuuri tablettikortisonia lääkärin ohjeen mukaan.
Jos astma on niin vaikea, että se ei pysy kurissa millään hengitettävien lääkkeiden yhdistelmälläkään, voidaan harkita hoitoa uusilla biologisilla lääkkeillä. Ne ovat vähentäneet viime vuosina merkittävästi aikuisten vaikean astman oireita, pahenemisvaiheita ja tablettikortisonin käyttöä.
— Biologiset lääkkeet on kuitenkin tarkoitettu vain pienelle osalle astmapotilaista. Tavoitteena ei ole, että pääsisi niiden hoitojen piiriin, vaan että pärjäisi tavallisilla hengitettävillä lääkkeillä, Kauppi korostaa.
Kun harkitaan biologista lääkehoitoa, on tärkeää selvittää, mihin alatyyppiin potilaan astma kuuluu. Osa lääkkeistä tehoaa esimerkiksi vain allergisessa astmassa, osa puolestaan eosinofiilisessa astmassa.
Liikunta auttaa astman hoidossa
Joskus astmaa sairastava pelkää liikunnan harrastamista, sillä rasitus saattaa pahentaa astman oireita. Hyvä yleiskunto kuitenkin parantaa astmaatikon vointia.
Juoksu tai hölkkä saattaa provosoida astmaoireita osalla potilaista, samoin hiihto, jossa rasitukseen yhdistyy kylmän pakkasilman hengittäminen. Nämäkään lajit eivät ole silti astmaatikolta kiellettyjä.
— Erityisesti astmaa sairastavalle sopivia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja uinti, mutta omien mieltymysten ja voinnin mukaan voi harrastaa mitä tahansa, Kauppi kertoo.
Savuttomuus on astman hoidossa erityisen tärkeää, sillä tupakointi pahentaa astman oireita ja heikentää astmalääkkeiden tehoa. Myös merkittävä lihavuus voi hankaloittaa astman hoitoa.
— Jos painoa on kertynyt paljon, pienikin painonpudotus voi tuoda helpotusta oireisiin, Kauppi kannustaa.
Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Astmatietoviikkoa vietetään tänä vuonna 1.-7.5. Vuoden 2023 Astmatietoviikon teemana on ikääntyvän astma.
