Lääkkeiden saatavuushäiriöitä on tällä hetkellä merkittävästi viime vuotta enemmän. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan saatavuushäiriöt koskevat kaikkia lääkeaineryhmiä.
Trendi on jatkunut jo pitkään ja pahentunut tänä vuonna.
Niin Fimea kuin lääkeyhtiö Orionkin tuovat esille sitä, että lääkekustannusten liiallinen hillitseminen voi olla yksi tekijä saatavuushäiriöiden taustalla.
– Olemme lääkeviranomaisena jossain määrin huolissamme siitä, että Euroopan omavaraisuus lääkkeiden osalta on laskenut. Taustalla on käynnissä voimakas hintakilpailu, sanoo yksikön päällikkö Timo Mauriala Fimeasta.
– Euroopan ja Suomen pitää huolehtia siitä, että markkinat säilyvät houkuttelevina, Mauriala sanoo.
Hän viittaa toimiin, joita Suomessa on tehty lääkekustannusten hillitsemiseksi.
– Suomessa olisi tärkeä siirtää katse lääkkeen hinnasta lääkehoidon kokonaiskustannusten arviointiin. Siitäkin tulee kustannuksia, jos potilaat joutuvat käymään usein lääkärissä lääkkeen vaihdon takia, Mauriala muistuttaa.
Orion nostaisi geneeristen lääkkeiden hintoja
Orionin Suomen kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimaisen mukaan hintaleikkaukset edullisissa geneerisissä valmisteissa johtavat saatavuushäiriöihin.
– Alhainen hintataso on johtanut monilla toimijoilla geneerisissä valmisteissa isompien markkinoiden priorisointiin ennen pieniä Suomen markkinoita.
Maksimainen kertoo, että Orionin näkökulmasta kysynnän ennakointi suomalaisessa viitehintajärjestelmässä on erittäin haastavaa, jos useamman toimijan vastaavat valmisteet eivät ole saatavilla.
– Inflaatio sekä energia- ja logistiikkakustannusten nousu kohdistuvat kovimmin edullisiin, geneerisiin lääkkeisiin, joiden hintaa ei juuri voi nostaa, Maksimainen sanoo.
– Saatavuuden varmistamiseksi geneeristen lääkkeiden hintojen pitäisi nousta.
Hänen mukaansa viitehintaisten reseptilääkkeiden hintaputken leventäminen euroon tai 1,5 euroon parantaisi huoltovarmuutta.
Orion kannattaisi säästökohteeksi biosimilaarien käytön laajentamista. Maksimaisen mukaan viitehintajärjestelmän laajentamisella ja vauhdittamalla edullisempien biologisten lääkkeiden käyttöönottoa, voitaisiin saavuttaa useiden kymmenien miljoonien säästöt yhteiskunnalle. Myös huoltovarmuuden kannalta kriittisten lääkkeiden saatavuus paranisi.
Tuotantoketjussa ei enää joustoa
Muina tekijöinä saatavuushäiriöiden taustalla Mauriala ja Maksimainen näkevät niin koronapandemian vaikutukset kuin Ukrainan sodan, inflaation ja energia- ja logistiikkakustannusten nousun.
– Olemme eläneet pian kolme vuotta hyvin epästabiilissa tilanteessa ja kaikki jouston vara tuotantoketjussa on syöty. Lääkkeen saatavuushäiriö voi aiheutua hyvin pienestä ongelmasta, Mauriala sanoo.
Inflaation kasvu nostaa tuotantokustannuksia ja aiheuttaa hinnankorotuspaineita. Koska lääkkeiden hinnat ovat hyvin tarkasti rajattuja, säästöjä haetaan tuotantokustannuksista ja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän.
– Tämä ehkä vaikuttaa siihen, että toimittajien laatu laskee. Se ei kulje käsikädessä lääkkeiden toimitusvarmuuden kanssa, Mauriala otaksuu.
Fimea on saanut lokakuun loppuun mennessä 1770 ilmoitusta ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden saatavuushäiriöstä. Viime vuonna koko vuoden aikana ilmoituksia tuli 1710.
Viime vuonna Fimea teki selvityksen saatavuushäiriöilmoituksista. Lääkkeistä kahdeksan prosenttia oli sellaisia, joille ei ollut saatavilla vaihtoehtoa. Lopuille löytyi joko apteekissa suoraan vaihtoehto tai tarvittiin lääkäriltä uusi resepti.
Anne Seppänen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
