Noin 40 % suomalaista on kärsinyt selkäkivusta edellisen kuukauden aikana. Krooniseen särkyyn perusterveydenhuollosta apua hakevista potilaista arviolta 2–5 % sairastaa tulehduksellista selkäsairautta. Aksiaalinen spondylartriitti voi johtaa nikamia luuduttavaan selkärankareumaan ja perifeeristen nivelten muutoksiin.
Oireiden alkamisesta saattaa kulua 5–8 vuotta reumadiagnoosin saamiseen, sillä oirekuva on moninainen ja röntgenkuvissa havaittavissa olevat muutokset ilmaantuvat hitaasti. Tätä diagnostista viivettä pitäisi saada lyhennettyä, jotta säästyttäisiin sekä invalidisoitumisilta että turhilta kustannuksilta. Jos sairaus tunnistetaan, potilasta voidaan auttaa omaehtoiseen harjoitteluun ohjaavalla fysioterapialla ja modernilla antireumaattisella lääkehoidolla.
Selkäoireiden yleisyyden takia ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että kaikki niistä kärsivät lähetetään reumatologiseen arvioon. Dan Nordström ja Anna-Mari Hokkanen esittelevät Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa kansainväliset suositukset, jotka auttavat löytämään arviosta hyötyvät potilaat.
Tulehduksellinen kipu alkaa tyypillisesti vähitellen ja ennen 40 vuoden ikää, on iltapäivisin selvästi vähäisempää kuin öisin ja aamuisin ja rauhoittuu liikkumalla, mutta ei levolla.
Säännöllistä NSAID-lääkitystä tulee kokeilla ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä ainakin kuukauden ajan riittävällä annoksella. Oireinen potilas, jolla hoitovaste on suotuisa, mutta riittämätön, kuuluu reumatologin arvioon.
Lähde: Nordström D, Hokkanen A-M. Milloin selkäkivun taustalla on tulehduksellinen sairaus? Suom Lääkäril 2018;73:577–9.
kirjoittaja:
Tiina Huttu
toimittaja
Kuva: Fotolia
Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.
