Ruotsalaistutkijoiden johtama kansainvälinen tiimi käytti uudehkoa tutkimusmenetelmää selvittääkseen lihavuutta ja ylipainoa sydän- ja verisuonisairauksien mahdollisena aiheuttajana. Upsalan yliopiston, Karoliinisen instituutin ja Oxfordin yliopiston koordinoima tutkimus, johon osallistui lähes 200 000 ihmistä Euroopassa ja Australiassa, on julkaistu PLOS Medicine -lehdessä.
Lihavuuden ja sydänsairauksien välinen selvä yhteys on havaittu jo aiemmin. Niiden välistä syy-seuraussuhdetta ei ole kuitenkaan ole pystytty osoittamaan, koska kliinisiä tutkimuksia, joihin liittyy pitkä seuranta-aika, on vaikea toteuttaa. Ei ole tiedetty, onko ylipaino sydän- ja verisuonisairauksien syy vai merkki jostakin muusta niiden aiheuttajasta.
– Tiesimme lihavuuden ja sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvän usein yhdessä. On kuitenkin ollut vaikea selvittää, onko korkea painoindeksi sinällään vaaratekijä, sanoo tutkimuksen koordinointiryhmään kuulunut molekyyliepidemiologian tutkija Tove Fall Upsalan yliopistosta.
– Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että henkilöillä, joilla oli korkeaa painoindeksiä aiheuttavia geenivariantteja, oli myös lisääntynyt sydämen vajaatoiminnan ja diabeteksen riski. Diabetesriski oli suurempi kuin aiemmin on tiedetty.
Tutkimusmenetelmänä mendelistinen satunnaistaminen
Tutkijat selvittivät, liittyykö ruokahalua säätelevä ja painoindeksiin vaikuttava FTO-geenin variantti myös sydän- ja verisuonisairauksiin sekä aineenvaihduntaan. Kyseinen variantti on väestötasolla yleinen, ja jokainen kyseisen variantin kopio lisää painoindeksiä keskimäärin 0,3–0,4 yksikköä.
Koska yksilön elämäntapa ja sosiaaliset tekijät eivät vaikuta perimään, joka määräytyy hedelmöittymishetkellä munasolun saadessa satunnaisesti puolet kummankin vanhemman perimästä, tutkijoiden käyttämää menetelmää kutsutaan mendelistiseksi satunnaistamiseksi (Mendelian randomization) perinnöllisyyden peruslait selvittäneen Gregor Mendelin mukaan.
– Epidemiologiset tutkimukset etsivät yhteyksiä suurista ihmisjoukoista, mutta kausaalisuuden eli syy-seuraussuhteen osoittaminen on yleensä vaikeaa, sanoo molekyyliepidemiologian professori Erik Ingelsson Upsalan yliopistosta.
– Käyttämällä tutkimuksessamme mendelististä satunnaistamista voimme nyt vahvistaa sen, mihin monet ovat pitkään uskoneet: korkea painoindeksi vaikuttaa sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Havaitsimme myös, että ylipaino nostaa maksaentsyymejä.
Tulosten mukaan painoindeksin nousu yhdellä yksiköllä lisäsi riskiä sairastua sydämen vajaatoimintaan keskimäärin 20 prosenttia.
Tutkimus vahvistaa myös, että lihavuus nostaa insuliiniarvoja ja verenpainetta, huonontaa veren kolesteroliarvoja sekä lisää tulehdusmarkkereita ja diabetesriskiä. Tiedot ovat Ingelssonin mukaan merkittäviä.
– Ne vahvistavat aiempaa todistusaineistoa, jonka mukaan lihavuusepidemian ja sen seurausten vastaisiin toimiin tarvitaan voimakkaita yhteiskunnallisia toimenpiteitä.
Sirpa Kulonen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
