Lääkärintyössä voi edistää kestävää kehitystä.
Asiaa ei kuitenkaan lääkäri Hanna Rintalan mielestä pidä sälyttää kenenkään yksin kannettavaksi, vaan sen pitäisi olla läpileikkaavasti osa organisaation toimintaa.
Lääkäri voi esimerkiksi pyrkiä karsimaan hyödyttömiä tutkimuksia ja hoitoja. Se on helpompaa, jos aiheesta on yhteinen käsitys eikä asioita joudu miettimään yksin.
– On vaikeampi päättää, että jotain tutkimusta ei tarvitakaan kuin määrätä se.
Tarpeettoman karsiminen voi auttaa keskittymään potilaan todelliseen tarpeeseen. Terveydenhuoltoon kanavoituu ihmisten pahoinvointia, johon ei terveydenhuollossa pystytä vastaamaan biolääketieteen keinoin.
– Sen tunnistaminen olisi tosi tärkeätä.
Lain tukea tarvitaan
Myös terveydenhuollon hankinnoissa voisi nykyistä enemmän ottaa huomioon ekologiset näkökulmat, Rintala arvioi.
Hänen mielestään kannattaisi keskustella siitä, mitä terveydenhuollon toimintayksiköt tarvitsisivat, että ne voisivat muuttaa käytäntöjään ekologisempaan suuntaan. Tarvitaanko lainsäädäntöä, koulutusta tai kenties ohjausta ja henkistä tukea?
Lääkkeiden ympäristövaikutusten huomiointiin tarvitaan Rintalan mielestä tukea lainsäädännöstä. On lainsäätäjän asia turvata, että lääkäri voi toimia tässä asiassa lääkärinvalansa mukaisesti eikä tuottaa haittaa. Käytännön lääkärillä ei ole paljonkaan vaikutusmahdollisuuksia lääkkeiden ympäristövaikutuksiin.
Positiivisuutta keskusteluun
Hanna Rintala on ollut kiinnostunut kestävästä kehityksestä nuoruudesta asti. Hän välttää turhaa autoilua, pyöräilee ja syö kasvisruokaa.
Nyt hän on pitänyt työuupumuksen jälkeen taukoa kliinisestä työstä ja haluaa edistää kestävää kehitystä. Hän on muun muassa perustanut Ilmastolääkärit-nimisen Facebook-ryhmän ja tehnyt kirjoitusprojekteja. Lääkäri 2020 -tapahtumassa hän osallistui paneelikeskusteluun lääkkeiden ympäristöluokituksesta.
– Jos olisin kliinisessä työssä, en ehtisi juuri ajatella näitä asioita, hän sanoo.
Rintalan mielestä myös kestävät, jaksamista edistävät työolot ovat osa kestävää kehitystä. Ne voivat samalla edistää ekologista kestävyyttä, kun asiaan on mahdollista satsata.
Hän toivoo kestävän kehityksen keskusteluun positiivista virettä. Pelkkä puhe vaaroista ja uhista tuottaa turvattomuuden tunnetta ja torjuntareaktioita, jotka eivät edistä ratkaisukeskeistä, mahdollisuuksia näkevää ajattelua. Esimerkiksi termit ekologinen jälleenrakennus tai planeetan suojelu sisältävät Rintalan mielestä enemmän toivoa.
Kestävä kehitys on myös 110 vuotta täyttävän Lääkäriliiton teema tänä vuonna.
Kaikki samalla viivalla
On totuttu ajattelemaan, että lääkäri asiantuntijana kaataa tietoa ja apua potilaalle. Ympäristökriisi asettaa Hanna Rintalan mielestä kaikki ihmiset samalle viivalle ja haastaa perinteistä asetelmaa.
– Se asettaa meidät uusilla tavoilla siihen, että olemme yhdessä tekemässä kestävää tulevaisuutta, lääkärit, potilaat, asiakkaat ja terveydenhuollon eri hierarkioiden toimijat.
Ilmastolääkärit Facebookissa
Hanna Rintalan syksyllä perustamassa Ilmastolääkärit-Facebook-ryhmässä jaetaan ilmastoaiheisia linkkejä ja kutsuja sekä viritellään keskustelua. Jäseniä on vajaat sata.
Hän halusi luoda yhteydenpitokanavan, jonka kautta voi ylläpitää toiveikasta asennetta.
– Samaan tapaan kuin lääkärin työssä muutenkin on tärkeää toivo ja toivon ylläpitäminen tilanteessa kuin tilanteessa, Rintala sanoo.
Hän toivoo, että huoli ilmaston tilasta ei aiheuttaisi torjuntareaktiota.
– Jos huolta jakaa ja sitä kanavoi toimintaan, huoli voi olla hyödyksi.
Teksti Minna Pihlava
Juttu on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 1-2/2020
