Lokakuussa tehdyn selvityksen mukaan terveyskeskusten lääkärinvakansseista oli tutkimuspäivänä täyttämättä 236,5. Se on 6,1 % kaikista avoterveydenhuollon lääkärintehtävistä.
Perusterveydenhuollon lääkärivirkojen, -tehtävien ja toimien kokonaismäärä oli tänä vuonna 3 862, mikä on 76,5 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Noin 60 % tehtävistä on täytetty vakituisella virkalääkärillä. Osuus on pysytellyt samalla tasolla viime vuosina. Terveyskeskuksiin ei ole yrityksistä huolimatta onnistuttu rekrytoimaan pitkäaikaista lääkärityövoimaa. Sen sijaan tilapäisten ja määräaikaisten sijaisten lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Määräaikaisia lääkärinsijaisia työskenteli terveyskeskuksessa 747,5, mikä on noin kolmanneksen enemmän kuin viisi vuotta sitten.
Vuokralääkärien käyttö ja lääkäripalvelujen ulkoistaminen ovat edellisvuosien tasolla. Vuokratyövoiman osuus on 5,6 % ja ulkoistamisten osuus on 6,3 % kaikista lääkärintehtävistä. Seitsemän kuntaa ostaa koko terveyskeskuksen lääkäritoiminnan yritykseltä. Näistä kolme sijaitsee Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä. Päijät-Hämeessä ulkoistettujen lääkärintehtävien määrä kasvoi edelleen, vaikka esimerkiksi Lahden terveyskeskus aikoo luopua ulkoistamisista pitkällä tähtäimellä kokonaan. Joensuussa yhden aikaisemmin kokonaan ulkoistetun terveysaseman toiminta siirtyi tänä vuonna takaisin kaupungille.
Virat täynnä joka toisessa terveyskeskuksessa
Yli puolessa terveyskeskuksista ei ollut tutkimuspäivänä lääkärivajetta lainkaan. Kaikki lääkärintehtävät olivat täytetty useammin pienissä, alle 20 000 asukkaan terveyskeskuksissa, joita on noin puolet kaikista terveyskeskuksista. Nämä alle 12 lääkärin terveyskeskukset tarjoavat palveluja noin 14 %:lle väestöstä.
Terveyskeskuksen toimintaa merkittävästi heikentävä lääkärivaje, eli hoitamatta on yli 20 % kaikista lääkärintehtävistä, oli lokakuussa alle 10 %:ssa terveyskeskuksista. Näiden terveyskeskusten alueella asuu noin 7 % eli 0,4 miljoonaa suomalaisista.
Kaikki tehtävät hoidettu Länsi-Pohjassa ja Lapissa
Lääkäritilanne vaihtelee sairaanhoitopiirien välillä. Tänä syksynä Lapissa ja Länsi-Pohjassa, joissa vielä muutama vuosi sitten oli Suomen suurin lääkärivaje, tilanne on muuttunut täysin. Länsi-Pohjan terveyskeskuksissa oli lokakuun alussa kaikki tehtävät täytetty ja Lapin sairaanhoitopiirissä ainoastaan Kittilän terveyskeskuksessa oli täyttämättä puolikas lääkärinvakanssi. Pohjois-Suomeen terveyskeskuksiin onkin saatu hyvin lääkäreitä. Länsi-Pohjassa on lisätty ostopalveluja ja saatu useampia vakituisia lääkäreitä, kun Lapissa taas on enemmän sijaisia.
Lääkäritilanne on viime vuotta parempi myös Etelä-Karjalan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä.
Kainuun, Satakunnan, Vaasan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä lääkärivaje on kasvanut viime vuodesta. Vaikein tilanne oli lokakuun alussa Kainuussa, jossa oli täyttämättä yli neljännes lääkärintehtävistä.
Syksyn työvoimatilanne kokonaisuudessaan hyvä
Tutkimuksen tiedot koskevat lääkärintehtävien täyttöä lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona. Johtavat lääkärit arvioivat kyselyssä myös syksyn 2013 lääkäritilannetta kokonaisuudessaan. Vastausten perusteella tämä syksy on ollut erittäin tai melko hyvä yli 70 %:ssa terveyskeskuksista. Pohjois-Suomessa OYS:n alueella jopa yli 80 % piti lääkäritilannetta kokonaisuudessaan erittäin tai melko hyvänä. Myös sijaisten saatavuutta ja avoimien tehtävientäyttöä piti puolet vastaajista erittäin tai melko hyvänä.
Lisää resursseja terveyskeskuksille
Noin kolmannes johtavista lääkäreistä ilmoitti, että lääkärintehtävien kokonaismäärä oli riittämätön hoidettavan väestön tarpeisiin nähden, vaikka kaikki nykyiset vakanssit olisi kokoaikaisesti täytetty. Yhteensä 58 terveyskeskuksessa tarvittaisiin noin 190 uutta lääkärin vakanssia. Syyksi ilmoitettiin yleensä vanhusväestön suuri osuus ja väestön korkea sairastavuus. Lisäksi terveyskeskuksille on siirtynyt uusia tehtäviä, joiden hoitamiseksi tarvitaan lisätyövoimaa. Terveyskeskuksissa, joissa vakansseja haluttiin lisätä, toivottiin vakanssipohjaan keskimäärin 10 prosentin lisäystä.
Johtavat lääkärit ottivat kyselyssä kantaa julkisessa keskustelussa esitettyihin toimenpiteisiin perusterveydenhuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Johtavat lääkärit olivat yksimielisimpiä siitä, että lisäresurssien saaminen sairaanhoitopiireiltä vahvistaisi terveyskeskuksia.
Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun integraation uskottiin vahvistavan perusterveydenhuoltoa. Myös sairasvakuutuksen yksityisten palveluiden rahoituksen siirtämistä julkiseen perusterveydenhuoltoon kannatettiin.
Yli puolet vastaajista ei uskonut, että potilaiden mahdollisuus valita toisen kunnan terveysasema tai terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottaminen vaikuttaisi terveyskeskusten toimintaedellytyksiin. Kielteisimmin johtavat lääkärit suhtautuivat potilaiden valinnanvapauden laajentamiseen yksityisiin palveluntuottajiin.
Tutkimus toteutettiin 2. lokakuuta postikyselynä terveyskeskusten johtaville lääkäreille, vastaukset saatiin kaikista terveyskeskuksista (n = 162).
Piitu Parmanne
tutkija
Suomen Lääkäriliitto
Kuva Sami Perttilä
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/13.
