Influenssarokotteiden tehon perusongelma on seurausta kahdesta asiasta: viruksen muuntumiskyvystä ja arvauksesta. Rokotteissa on viruksen pinnasta sojottavien nuijien glykoproteiini, hemagglutiniini, jolla virus tarttuu soluihin. Se on hyvä kohde suojaaville vasta-aineille, mutta nuijien nuppi on myös erikoisen hanakka muuntumaan. Arvauksen osuus taas on sitä, että tulevan influenssakauden rokotteen virusvalikoima pitää ennustaa noin puoli vuotta etukäteen, eikä ennustus aina osu kohdalleen.
Vaihtuvien kausirokotteiden korvaajaksi haetaankin universaalia, yleispätevää influenssarokotetta, joka kattaisi kaikki tai ainakin useimmat virustyypit. Yksi potentiaalinen rokoteaihio on hemagglutiniininuijan varsi, jonka rakenteessa ei juurikaan esiinny muuntelua. Sitä vastaan on kuitenkin ollut vaikeaa saada kunnon immuunivastetta. Tässä satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa se silti onnistui nokkelan strategian avulla.
Rokotteiden heikennetyissä viruksissa oli vaihtuvia kimeerisiä hemagglutiniininuppeja, jolloin vaste vartta kohtaan korostui. Niitä annettiin sekä intranasaalisesti että lihakseen koehenkilöille, ja heille kehittyi hyvä, kattava ja kestävä immuunivaste hemagglutiniinin varsiosia kohtaan. Vasta-aineet olivat myös toimivia, sillä ne estävät viruksia in vitro ja estivät myös tautia hiiriin ruiskutettuina.
Tutkimus osoittaa idean periaatteessa toimivan. Se ei tosin vielä osoittanut rokotteen todella ehkäisevän eri influenssoja ihmisillä. Lisäksi on vielä askaretta yleispätevyyden takaamisessa – viruksia kun on A:ta ja B:tä ja vielä monia tyyppejä.
Nachbagauer R, Feser J, Naficy A ym. A chimeric hemagglutinin-based universal influenza virus vaccine approach induces broad and long-lasting immunity in a randomized, placebo-controlled phase I-trial. Nat Med, verkossa ensin 7.12.2020. doi: 10.1038/s41591-020-1118-7
Heikki Arvilommi
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 4/2021.
