Suomalaiset yksityissairaalat haluavat lisää ulkomaisia asiakkaita. Ilmeinen syy on liikevaihdon kasvattaminen. Lisäksi ulkomailta usein tulee vaativaa hoitoa tarvitsevia potilaita, erikoisiakin tapauksia, mikä tarjoaa lääkärin työhön vaihtelua ja haastetta, sanovat Lääkärilehden haastattelemien yksityissairaaloiden toimitusjohtajat.
HUS:n tiloissa ja HUS:n henkilökunnan voimin toimivan Hyksin Oy:n toimitusjohtaja Janne Aaltonen arvioi, että ulkomainen potilasvirta auttaa pitämään yllä harvinaisten erikoisalojen ammattitaitoa.
– Tämä on suomalaistenkin potilaiden etu, Aaltonen sanoo.
Yksityissairaalat suuntaavat katseensa lähinnä Venäjän lähialueille. Siellä riittää kysyntää, koska pelkästään Pietarin alueella on miljoonia asukkaita ja terveyspalvelujen tarjonnassa on puutteita.
Helsingissä toimiva syöpäsairaala Docrates tähyää toimitusjohtaja Siv Schalinin mukaan Venäjän lisäksi Pohjoismaihin. Siellä yksityispalvelujen kysyntää lisäävät hoitojonot.
− Meillä ei ole yksityisiä kilpailijoita Pohjoismaissa, Schalin kertoo.
Hyksin havittelee potilaita myös muista entisistä IVY-maista, Baltian maista sekä ulkosuomalaisten joukosta. Janne Aaltonen oli myös mukana pääministerin vienninedistämismatkalla Arabian niemimaalla.
Sairaalat markkinoivat itseään esimerkiksi paikallisten yhteistyöklinikoiden, lehtimainonnan ja sosiaalisen median kautta.
Valtteina laatu ja osaaminen
Suomalaisten yksityissairaaloiden kilpailuvaltteja ovat haastateltujen mukaan osaaminen, venäläisten kannalta hyvä sijainti, hyvä maine ja pärjääminen tutkimuksissa. Docrates kilpailee Schalinin mukaan myös tarjoamalla harvinaisia syövän diagnoosi- ja hoitomuotoja kuten yksilöityjä geeniprofilointeja sekä isotooppihoitoja.
Kaikilla haastatelluilla yksityissairaaloilla on venäjää äidinkielen tasoisesti puhuvia lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa, mikä helpottaa venäläispotilaiden asiointia.
− Luulimme aluksi, että englannilla pärjää, mutta näin ei ole, ortopediaan erikoistuneen sairaala Ortonin toimitusjohtaja Juha Aarvala sanoo.
Kaikki haastatellut arvioivat pahimmiksi kilpailijoikseen saksalaiset ja israelilaiset klinikat. Venäläiset ovat hakeneet näistä maista hoitoa jo vuosikymmenten ajan.
Ulkomaisten potilaiden hoito vaatii usein enemmän järjestelyjä kuin suomalaispotilaiden hoito. Työtä voi aiheutua esimerkiksi taustatietojen hankkimisesta tai mahdollisten sairaalabakteerien testauksesta.
Lisäksi sairaala saattaa joutua järjestämään jälkiseurannan potilaan kotimaassa. Siinä voi auttaa esimerkiksi potilaan asuinpaikan lähellä oleva kumppaniklinikka, jonka kautta potilas on tullut Suomeen.
Jopa puolet liikevaihdosta ulkomailta
Docrates ja ensimmäiset kaksi potilastaan juuri hoitanut Hyksin Oy ovat asettaneet tavoitteekseen, että puolet liikevaihdosta tulee ulkomaisilta potilailta. Viime vuonna Docratesin 9 miljoonan euron liikevaihdosta noin neljännes tuli toimitusjohtaja Siv Schalinin mukaan ulkomailta.
Sairaala Orton on hoitanut jonkin verran ulkomaisia potilaita Helsingissä 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2010 se aloitti lisäpanostukset venäjänkieliseen palveluun ja markkinointiin. Ortonin noin 17 miljoonan liikevaihdosta noin 0,7 miljoonaa tuli toimitusjohtaja Juha Aarvalan mukaan viime vuonna venäläispotilailta. Potilaita oli 150.
Aarvala arvioi, että summa menee lähivuosina yli miljoonan, mutta Orton ei tavoittele suurta osuuden kasvua.
− Suomalaiset potilaat ovat jatkossakin pääasiallinen potilasryhmä, hän sanoo.
Tamperelaisen tekonivelsairaala Coxan toimitusjohtaja Tarmo Martikainen on samoilla linjoilla. Vuoteen 2016 mennessä yhtiö haluaa kasvattaa ulkomaisten potilaiden määrää nykyisestä 10−20 potilaasta noin sataan vuodessa. Määrä on alle prosentin Coxan koko potilasmäärästä, joka on noin 3 000. Sadasta ulkomaalaisesta potilaasta muodostuisi runsaat miljoona euroa liikevaihtoa. Coxan koko viime vuoden liikevaihto oli noin 33 miljoonaa euroa.
Minna Pihlava
toimittaja
Kuva Esa Ilmolahti
Julkaistu Lääkärilehdessä 13–14/13.
